Budjettiäänestykset mittasivat hallituspuolueiden vaaliohjelmat tyhjiksi sanoiksi

3.1.2003


 
Oikeisto vei eikä hallitusvasemmisto edes juuri vikissyt, kun eduskunta päätti joulun alla tämän vuoden 2003 valtion budjetista.

Hallituspuolueiden äänin leikattiin muun muassa kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksia, työllisyysmäärärahoja ja sairausvakuutuskorvauksia. Sen sijaan armeijan asehankintoihin ja hyvätuloisten verohelpotuksiin riitti lisää miljardeja.

Eduskunnan budjettiäänestykset ovat samalla mitta, jolla voi arvioida hallituspuolueiden lupauksia edessä olevassa vaalikampanjassa. Eduskunnassa ei ole nyt vasemmistopuoluetta, joka puolustaa työväen ja vähävaraisten etuja. Jopa työllisyysmäärärahojen ja kuntien valtionosuuksien leikkaamisen puolesta äänestivät kaikki SDP:n ja Vasemmistoliiton kansanedustajat.

Työllisyysrahoja leikattiin

SDP ja Vasemmistoliitto sanovat työllisyyden olevan niille ykköstavoite. Valtion budjetissa työllisyysmäärärahoja kuitenkin leikattiin hallituspuolueiden toimesta 45 miljoonalla eurolla viime vuodesta.

Esimerkiksi palkkaperusteisella työllistämistuella on tarkoitus työllistää tänä vuonna enää 45 900 henkilöä, kun heitä oli viime vuonna 48 200 ja vuonna 2000 vielä 51 300. Kaikki SDP:n ja Vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät palkkaperusteisten työllistämistukien korottamista vastaan, kun eduskunta hyväksyi 20.joulukuuta äänin 142 vastaan 38 työllistämisvarojen leikkaamisen. Myös EU:n sosiaali- ja rakennerahastojen kautta ohjattavia työllistämisrahoja leikattiin. Näin siitä huolimatta, että työttömyys on kääntynyt uudelleen nousuun.

Kunnilta leikattiin taas

Hallituspuolueiden äänin päätettiin jatkaa kuntien valtionosuuksien indeksitarkistusten puolittamista. Se vei kunnilta 80 miljoonaa euroa. Lisäksi eduskunta päätti pienentää kuntien osuuden yhteisöverojen tuotosta 23,22 prosentista 19,75 prosenttiin, mikä yhdessä arvonlisäverokuittauksen kanssa vähentää kuntien tuloja noin 190 miljoonaa euroa.

Kaikki SDP:n ja Vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien valtionosuuksien indeksitarkistusten leikkaamisen puolesta 20.joulukuuta. Esitys indeksitarkistusten toteuttamisesta täysimääräisesti hylättiin äänin 133-53.

Hallituspuolueiden edustajat torjuivat yksimielisesti (äänin 122-63) myös esityksen kansallisen terveysprojektin rahoituksen turvaamisesta. Terveysprojektiin hallituksen periaatepäätöksessä tälle vuodelle luvatusta 104 miljoonasta eurosta jäi budjetissa jäljelle vain 57 miljoonaa.

Ei korjausta toimeentulotukeen

Hallitusrintama torjui äänin 144-34 Marjaana Koskisen (sd) esityksen toimeentulotuen perusosan korottamisesta ja sitä vähentävän 7 % asumisomavastuun poistamisesta. Vain muutama hallituspuolueiden kansanedustaja poikkesi tässä äänestyksessä ruodusta.

Työttömyysturvaa koskeviin hallituksen esityksiin ei kukaan kansanedustaja esittänyt muutoksia vaan ne hyväksyttiin yksimielisesti. Pitkään heikentyneen peruspäivärahan nimelliskorotus jäi vaivaiseen 0,39 euroon. Budjetissa vahvistettiin myös työttömyyseläkkeen ja erorahan lopettaminen. Työttömyysturvasta on Lipposen hallitusten kaudella leikattu yli 4 miljardia euroa.

Lapsilisiin ei tarkistusta

Lapsiperheiden saamat tulonsiirrot ovat supistuneet kymmenessä vuodessa neljänneksellä. Eduskunta jatkoi tätä linjaa hylkäämällä äänin 116-66 esityksen lapsilisien korottamisesta. Kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät lapsilisien reaalisen heikentämisen puolesta.

Kansaneläkkeitä ei nosteta

Esitys kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisesta hylättiin hallituspuolueiden äänin 120-65. Muutama hallituspuolueiden kansanedustaja yritti hankkia vaalitäkyä äänestämällä palauttamista koskevan lausuman puolesta. Mutta kun eduskunta heti perään äänesti kansaneläkkeisiin varattavien määrärahojen korottamisesta, olivat kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat tiukasti ruodussa ja määrärahojen korotus hylättiin äänin 121-64. Vaalien alla kansaneläkkeisiin tehty pieni korotus ei korvaa alkuunkaan sitä, että kansaeläkkeisiin ei tehty tätä ennen mitään korotuksia yli 15 vuoteen.

Lääkemenojen omavastuuta lisättiin

Eduskunta äänesti jo joulukuun alkupuolella sairausvakuutuslain 9 § muuttamisesta niin, että lääkekorvausten omavastuuosuuksia korotettiin. Peruskorvattavien lääkkeiden kertaomavastuuosuus nostettiin 8,41 eurosta 10 euroon ja erityiskorvattavien lääkkeiden kertaomavastuu 4,20 eurosta 5 euroon. Kyseinen 9 § muutos hyväksyttiin äänin 93-50. Omavastuuosuuksien korottamisen puolesta äänestivät tässä ratkaisevassa vaiheessa myös ne kolme Vasemmistoliiton kansanedustajaa, jotka myöhemmin esittivät sitä vastustavansa.

Verokevennykset suosivat rikkaita

Hallituspuolueiden äänin eduskunta päätti keventää tuloverotusta tavalla, joka hyödyttää eniten suurituloisia. Samat puolueet ovat toisaalta korottaneet välillisiä veroja ja kunnallisveroja. Näin tulojen mukaan kiristyvän verotuksen osuutta on supistettu ja verorasitusta on siirretty entistä enemmän pieni- ja keskituloisille.

Hallituspuolueiden kansanedustajat torjuivat yksimielisesti elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen keventämistä koskevan esityksen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät olivat yksimielisesti myös pörssikaupan ja muiden spekulatiivisten voittojen verotuksen kiristämistä vastaan. Näin osakkeenomistajat eivät maksa edelleenkään veroa osinkotuloista, joita pelkästään pörssiyhtiöt jakoivat viime vuonna lähes viisi miljardia euroa.

Asuntopolitiikan kurjuus jatkuu

Eduskunta päätti, että valtion tukeman asuntotuotannon tavoite pudotettiin vuoden 2002 budjettiin kirjatusta 12 500:sta 10 000:een asuntoon. Asumiskustannusten alentamiseksi ei tehty mitään. Asuntotuotanto on Lipposen hallitusten kaudella pudonnut puoleen ja vuokrat nousseet noin 50 % – ja asuntoministerinä on Vasemmistoliiton puheenjohtaja!

Ympäristörahat vähenevät

Äänin 128-59 eduskunta hylkäsi esityksen lisätä tukea uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen siten, kuin ydinvoimaratkaisun yhteydessä luvattiin. Ympäristönsuojeluun käytettävät määrärahat supistuvat.

Maatalouteen ei helpotusta

Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuen korottaminen torjuttiin hallituspuolueiden ja vihreiden äänin.

Valtionyhtiöiden yksityistäminen jatkuu

Budjetin yleisperusteluissa eduskunta päätti jatkaa valtionyhtiöiden yksityistämistä. Päätöksen mukaan valtion omistajapolitiikassa jatketaan ”yhtiökohtaisia järjestelyjä, joissa valtion omistusosuus yleensä vähenee ja omistuspohja laajenee…hyväksi todetun pragmaattisen toimintatavan mukaisesti”. Kukaan ei esittänyt yksityistämisen lopettamista ja eduskunnan siihen antamien valtuuksien perumista. Sonera-sotkuista ei ole otettu opiksi.

Kehitysyhteistyön häpeä

Vaikka lähes kaikki puolueet ovat luvanneet toimia kehitysyhteistyömäärärahojen kansantuoteosuuden lisäämiseksi, hallituspuolueet torjuivat 18.joulukuuta äänin 127-27 esityksen määrärahojen korottamisesta.

Asehankintoihin 519 miljoonaa

Seuraavana päivänä eduskunta päätti hallituspuolueiden, keskustan, kristillisten ja perussuomalaisten äänin nostaa armeijan materiaalihankintojen määrärahat tänä vuonna yhteensä 519 miljoonaan euroon. Anni Sinnemäen (vihr) ehdotus määrärahojen vähentämisestä 26 miljoonalla hylättiin äänin 168-16.

Samalla hyväksyttiin velvoite, jonka mukaan ”materiaalin on oltava vaatimuksiltaan Nato-yhteensopivaa”. Kansainvälisessä kriisihallintavalmiudessa budjetti velvoittaa myös noudattamaan EU:n joukkotavoitteita ja Naton Parp-ohjelman vaatimuksia.

Esa Lahtelan (sd) lausumaesitys itsenäisestä puolustuksesta ilman Nato-kytkentöjä hylättiin äänin 164-17. Nekin kansanedustajat, jotka nyt vaalien alla äänestivät Lahtelan esityksen puolesta, hyväksyivät viime vuoden budjetissa yksimielisesti samanlaisen velvoitteen ottaa kaikissa hankinnoissa huomioon ”Nato-yhteensopivuus”. Myös asehankintamäärärahojen korotus perustui eduskunnan vuosi sitten yksimielisesti puolustusselonteossa hyväksymään varusteluohjelmaan.

Jo riittää yksityistäminen!

Valtion budjetin pääluokista eduskunta kasvatti suhteellisesti eniten omia määrärahojaan. Ne nousivat kansanedustajien kymmenien prosenttien palkankorotusten myötä 33 prosenttia.

Varsinaisista hallinnonaloista eniten lisättiin puolustusministeriön määrärahoja, jotka kasvavat tänä vuonna 13 prosenttia. Työministeriön (+ 4%), sosiaali- ja terveysministeriön (+ 4%) ja ympäristöministeriön (+ 3 %) määrärahojen lisäykset eivät kata kunnolla edes kustannusten noususta ja valtiovarainministeriöltä niille siirretyistä arvonlisäveromenoista aiheutuvia menolisäyksiä.

Kuntien rahoitusta hallitus on Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön johdolla leikannut jo kolme miljardilla eurolla. Esko Ahon porvarihallitus leikkasi sitä vajaalla kahdella miljardilla eurolla.

Kaiken kaikkiaan vuoden 2003 budjetti jatkaa linjaa, jolla Lipposen hallitus on jatkuvasti supistanut julkisen sektorin osuutta kansantaloudessa. Tämän oikeistolaisen linjan tuloksena julkisyhteisöjen menojen osuus bruttokansantuotteesta jää tänä vuonna 44,6 prosenttiin, kun se oli Lipposen hallituksen aloittaessa 56,6 prosenttia. Tulonjaossa hallitus on suosinut rikkaita.

Tämän linjan taustalla vaikuttaa Euroopan unionin uusliberalistinen linja, johon Lipposen ja Niinistön johtama hallitus on sitonut Suomen yhä tiiviimmin. Se näkyi vuosi sitten, kun eduskunta hyväksyi yksimielisesti hallituksen selonteon EU:n tulevasta kehittämisestä ja äänin 170-9 Nizzan sopimuksen. SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmistä ei äänestyksessä löytynyt enää yhtään EU:n liittovaltiosuuntauksen vastustajaa. (Tästä ja muista vuoden 2001 äänestyksistä lisää Tiedonantaja 18.1.2002)

Rahan vallasta kansan valtaan

Eduskuntavaalien vaihtoehtoina on joko nykyisen oikeistolaisen linjan jatkaminen, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet ja jota toteuttamaan hallitukseen pyrkivät mukaan myös keskusta ja vihreät – tai politiikan suunnan muutos, jota SKP vaatii. Suunnan muutos on tiivistetty SKP:n ja sitoutumattomien vaaliohjelmassa seuraaviin vaatimuksiin:

–  Tulot on jaettava oikeudenmukaisemmin ja jokaiselle on taattava oikeus työpaikkaan. Yleistä työaikaa on lyhennettävä ansiotasoa alentamatta, toimeentuloturvaa on parannettava mm. nostamalla perusturva vähintään 700 euroon kuukaudessa. Suurpääoman verotusta on kiristettävä.
–  Suomesta ei saa tehdä euroeliitin ”Pikku-Amerikkaa”, jossa ihmisten perusoikeudet alistetaan kauppatavaraksi. On pysäytettävä julkisten palvelujen yksityistäminen ja turvattava kunnallisten palvelujen rahoitus palauttamalla valtion osuus siitä 90-luvun alun tasolle.
–  On hylättävä EU:n ja hallituksen ajama talouden ja väestön keskittäminen, joka autioittaa maaseutua ja kärjistää kasvukeskusten ongelmia. On kehitettävä erilaisten alueiden tarpeet huomioon ottavaa aluepolitiikkaa.
–  Luonnonvaroja tuhlaavasta ja ympäristöä tuhoavasta talouden mallista on siirryttävä ekologisesti kestävään ja ympäristöllisesti oikeudenmukaiseen kehitykseen. Ydinvoiman lisärakentamisen sijasta on kehitettävä uusiutuvan energian käyttöä ja energian säästöä.
–  Suomi on pidettävä erossa USA:n imperialistisesta sotapolitiikasta, Natosta ja euroarmeijasta. Rauhaa ei rakenneta aseilla vaan toimimalla oikeudenmukaisemman maailman, yhteisen turvallisuuden ja kansainvälisen solidaarisuuden puolesta.
– Ihminen ja yhteiskunta on vapautettava rahan ja ylikansallisten yhtiöiden harvainvallasta. Tärkeät kansalaisten perusoikeuksia ja Suomen asemaa koskevat ratkaisut, kuten EU:n uusi perussopimus tai mahdollisesti esille tuleva kysymys Nato-jäsenyydestä, on alistettava sitovaan kansanäänestykseen.

Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien vaaliliitto kutsuu mukaan kaikkia, jotka eivät halua alistua rahan ja pienen piirin vallankäyttöön. Eduskuntaan tarvitaan vaihtoehto, joka sieltä nyt puuttuu. Toisenlainen Suomi ja toisenlainen maailma on mahdollinen.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »