Budjetti, Olkiluoto, Kaukasia

16.8.2008

Budjettiesitys, Olkiluoto, Kaukasia

Turvallista ja reilua kuntien
palvelujen kehittämistä tarjoavat nyt vaalipuheissaan samat puolueet, jotka
ovat vastuussa kunnallisten palvelujen heikentämisestä. Vaaleihin tarvitaan
ehdokkaita ja puolue, jotka kertovat, ettei näiden kuntapuolueiden keisareilla
ole vaatteita.

Suomalaisten enemmistö haluaa
julkisten palvelujen kehittämistä. Valtiontalous ja julkinen sektori kokonaisuutena
on jatkuvasti ylijäämäinen. Eli rahasta palvelujen kehittäminen ei ole kiinni. Kuntien
palvelujen määrärahojen ja henkilöstön riittämättömyys on poliittinen valinta.
Tällä valinnalla ohjataan yhtäältä rahaa rikkaiden veronkevennyksiin ja luodaan
toisaalta lisää markkinoita yksityisille palvelualan yrityksille.

Useimmissa kunnissa on harjoitettu
jo pitkään konsensuspolitiikkaa, jossa olennaiset kysymykset ja vaihtoehdot on
peitetty näennäisten taloudellisten välttämättömyyksien ja valtion tasolla
sovittujen linjausten toteuttamisen näennäisen vaihtoehdottomuuden taakse.
Yksittäinenkin ehdokas ja valtuutettu voi murtaa tätä konsensusta tuomalla
keskusteluun asukkaiden tarpeista lähteviä vaihtoehtoja ja asettamalla
kyseenalaiseksi kunta- ja palvelurakennehankkeen uusliberalistiset lähtökohdat.

Valtionosuuksien leikkaukset peruttava 

Valtiovarainministeri Jyrki
Kataisen budjettiesitys lupaa kuntien valtionosuuksiin indeksitarkistuksen. Porvarihallituksen
edustajat markkinoivat tätä suurenakin asiana, vaikka kyse on vain
lakisääteisen velvoitteen toteuttamisesta.

Valtion rahoitusta pitää arvioida
ennen muuta asukkaiden tarpeiden ja kuntien tehtävien kannalta. Pelkkä inflaatiotarkistus
ei tietenkään riitä, kun ajatellaan ensinnäkin palvelujen riittämättömiä
resursseja esimerkiksi terveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa; toiseksi
palvelutarpeiden kasvua esimerkiksi väestön ikääntymisen seurauksena;
kolmanneksi monien ongelmien – kuten asuntokysymyksen ja ilmastonmuutoksen –
kärjistymisen vaatimia toimia; neljänneksi tarvetta parantaa kuntien
työntekijöiden palkkausta; ja viidenneksi kun ajatellaan aiempina vuosina
tehtyjä valtionosuuksien leikkauksia, joilla kunnilta vietiin vuositasolla noin
viisi miljardia euroa.

Budjettiesitys suosii rikkaita

Valtiovarainministeriön
budjettiesityksen kokoomuslainen linja näkyy kylminä lukuina, jotka kertovat
suurituloisten ja rikkaiden verotuksen keventämisestä sadoilla miljoonilla
euroilla samaan aikaan kun kansaneläkemenoja aiotaan supistaa 100 miljoonalla,
työmarkkinatukea vähentää kymmenellä miljoonalla ja asumistukea supistaa
vajaalla kymmenellä miljoonalla. 

Katainen yrittää huijata puhumalla
verotuksen ”tasaisesta” alentamisesta kaikissa tuloluokissa. Valtion
tuloverotaulukoiden vajaan prosentin kevennys tuo suurituloisille monta kertaa
enemmän kuin pientä palkkaa saaville. Sen sijaan pienituloisimmat – pientä eläkettä
saavat, työttömät ja monet pätkätyöntekijät – eivät hyödy kevennyksestä, koska he
eivät maksa valtion tuloveroa. Heidän verotuksensa päinvastoin kiristyy, koska
hekin joutuvat maksamaan kohonneita energiaveroja ja kunnallisveroja. Kokonaan
oma lukunsa ovat rikkaat, jotka eivät maksa pääomatuloista lainkaan
kunnallisveroa ja joiden jo ennestään muita kevyempää verotusta helpotetaan
metsäveron kevennyksellä.

Kataisen budjettiesitys vie pohjaa
puheilta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Budjettiesitykseen ei ole
varattu lainkaan rahaa sosiaaliturvan parantamiseen – päinvastoin.
Budjettiraameilla ajetaan sosiaaliturvan muutoksia valmistelevaa SATA-komiteaa
toteuttamaan kokoomuksen ja työnantajapiirien esityksiä mm. työttömyysturvan
porrastamisesta ja toimeentulotuen muuttamisesta vastikkeelliseksi. 

SKP:n aloite vähintään 850 euron
perusturvasta, verotettavan tulon alarajan nostamisesta ja lailla taattavasta
kunnollisesta minimipalkasta liittyy myös kuntavaaleihin. Ensinnäkin
perusturvan taso vaikuttaa olennaisesti siihen, millaisia köyhyyteen ja
syrjäytymiseen liittyviä ongelmia kunnissa on. Ja toiseksi kuntavaaleissa
esimerkiksi eläkeläisillä ja työttömillä on mahdollisuus protestoida ja vaatia
korjausta perusturvaan.

Talouden taantuma uhkaa 

Budjettiesityksessä ei ole
varauduttu talouden uhkaavaan taantumiseen. Työllistämiseen ja
työllisyysperusteisiin investointiavustuksiin esitettäviä määrärahoja aiotaan
vähentää toista kymmentä miljoonaa. Kunnallisverojen ja yhteisöverojen tuoton
mahdolliseen alenemiseen taantuman oloissa ei ole varauduttu mitenkään. Julkisen
vallan vastuu työllistämisestä on hävitetty liikelaitostamisten,
yhtiöittämisten ja yksityistämisen jalkoihin.

Valtiontalouden jatkuva, miljardien
ylijäämäisyys osoittaa, että hallituksen budjettiriihessä olisi mahdollista
kantaa vastuuta uusien työpaikkojen luomisesta, perusturvan parantamisesta ja
kuntien palvelujen resurssien lisäämisestä, mutta kokoomusvetoinen
budjettilinja keskittyy rikkaan vähemmistön etujen ajamiseen.

Olkiluodon turvallisuusskandaalit

Kuluneella viikolla paljastui lisää
vakavia turvallisuuden laiminlyöntejä Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakennustyömaalla. Reaktorirakennuksen
hitsaustöitä on tehty kuukausien ajan ilman minkäänlaisia hitsausohjeita.
Ranskalaisfirmalla ei ole yli vuoteen ollut turvamääräysten edellyttämää
hitsauskoordinaattoria ja saumojen lujuutta koskevia testejä on jätetty
jatkuvasti tekemättä. Vaikka urakoitsijat ja säteilyturvakeskus eivät ole
kyenneet valvomaan työmaata, ei asiasta vastaava ministeri Mauri Pekkarinen ole
ryhtynyt käytännössä mihinkään muuhun kuin kiirehtimään seuraavan voimalahakemuksen käsittelyä. Kokoomuksen Katainen
puolestaan esiintyy ydinvoimateollisuuden
vastaoffensiivin äänitorvena esittämällä, että Suomi voi ryhtyä ydinsähkön
viejäksi ja rakentaa kaksikin uutta ydinvoimalaa. 

Samalla kun Kataisen esiintymisellä
yritetään siirtää huomio pois ydinturvallisuuden laiminlyönneistä Arevan
työmaalla, niillä pohjustetaan ydinvoiman
lisärakentamisen saamista syksyllä käsittelyyn tulevaan energia- ja
ilmastopoliittisen selontekoon. Etenkin vihreille tästä selonteosta voi tulla vaikea
valinta; mitä kaikkea uhrataan hallitukseen osallistumisen takia?

Minusta on perusteltua vaatia, että
työ- ja elinkeinoministeriö keskeyttää Olkiluodon voimalan
rakennustyö, kunnes ydinturvallisuudesta on saatu kunnolliset takeet. Uudet voimalahankkeet ja uraanikaivoshankkeet ovat monessa
kunnassa myös kunnallispolitiikan asia; tukeeko kunta energia-alan suuryhtiöitä
vai pitääkö se tärkeimpänä asukkaiden hyvinvointia. 

Kaukasian sota ja rauha

SKP on vedonnut Georgian ja Venäjän
hallituksiin, että ne pitävät lupauksensa sotatoimien lopettamisesta ja että
siviileille annetaan nopeasti heidän tarvitsemaansa apua. 

Aluksi valtamedia kertoi sodan
puhjenneen, kun Georgian joukot hyökkäsivät Etelä-Ossetiaan, jonne oli Georgian
ja Venäjän sopimusten nojalla sijoitettu venäläisiä rauhanturvajoukkoja.
Sittemmin ääni kellossa vaihtui, alettiin puhua Venäjästä hyökkääjänä. Samalla
alettiin vetää perusteettomia johtopäätöksiä myös Suomen aseman muuttumisesta
ja Nato-jäsenyydestä.

Etelä-Ossetian ja Abhasian asemaa
koskevien kiistojen kärjistyminen laajamittaisiksi sotatoimiksi kertoo ennen
muuta kolmesta asiasta: alueen strategisesta merkityksestä globaalissa
taistelussa energiavaroista ja –reiteistä; siitä, miten Naton laajentaminen on
kärjistänyt alueen tilannetta; sekä Georgian hallituksen
roolista, jossa nationalismi on sumentanut harkintakyvyn ja oman maan turvallisuus on alistettu USA:n pyrkimyksille heikentää
Venäjää. 

Tästäkin kriisistä pitäisi oppia
se, että alueellisia tai kansainvälisiä konflikteja ei pidä yrittää ratkaista
sotilaallisella voimankäytöllä. Suomalaisten
kannalta johtopäätöksen pitäisi olla selvä: USA:n johtama sotilasliitto Nato on
vaarallinen ja Nato-jäsenyys vetäisi meidätkin mukaan konflikteihin, joilla ei
ole mitään tekemistä oman eikä kansainvälisen turvallisuuden kanssa. Kunnallisiin palveluihinkin löytyy lisää rahaa, jos pysymme erossa Natosta ja voimme
vähentää ensi vuoden budjettiin esitettyjä yli 700 miljoonan euron
asehankintoja.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »