Sipilän hallitus on otsikoinut talousarvioesityksensä ”työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetiksi”. Otsikko on orwelilaista uuskieltä, jolla peitellään leikkauspolitiikan jatkamista ja ihmisten perusoikeuksien kaventamista.

Hallituksen budjettiesitys ei tuo työpaikkoja, vaan päinvastoin tähtää niiden vähentämiseen julkisella sektorilla, erityisesti kuntien palveluissa. Sitä, kenestä hallitus välittää, kuvaa hyvätuloisia suosiva ansiotuloverojen alentaminen, joka rahoitetaan kiristämällä pienituloisia eniten rasittavia välillisiä veroja. Koulutukseen panostamisen sijasta hallitus vain pienentää hieman aiempia leikkauksia. Eikä turvallisuutta lisätä asehankinnoilla, kaventamalla perusoikeuksia ja heikentämällä julkisia palveluja.

Missä aktiiviset työllisyystoimet?

Työllisyyspolitiikka nojaa markkinoiden ja viennin suhdanteiden varaan. Kotimaista ostovoimaa heikentävät kiky-ratkaisut, joilla siirrettiin työnantajien sosiaaliturvamaksuja työntekijöille ja leikattiin julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja, pysyvät voimassa. Budjetista puuttuvat merkittävät investoinnit uusien työpaikkojen luomiseksi. Pörssiyhtiöt jakavat ennätysvoittoja, mutta hallitus painostaa ammattiliittoja nollalinjan palkkaratkaisuihin.

Myönteistä on toki se, että hallitus helpottaa työttömyysturvalla opiskelua, mutta siihen esitetty kuuden kuukauden jakso on liian lyhyt työllistymiseen johtavaa opiskelua ajatellen. Lisäksi hallitus ajaa työttömien ”aktivointimallilla” työttömyysturvan leikkaamista, kun suurelle osalle työttömistä ei ole tarjolla mallin olettamia palkallisia pätkätöitä.

Pienet lisäykset leikataan toisella kädellä pois

Keskustapuolueen heikentyneen kannatuksen paineet näkyvät siinä, että keskusta sai budjettiesitykseen pienen 15 euron korotuksen takuueläkkeisiin ja 8 euron korotuksen peruspäivärahoihin.  Samalla hallitus kuitenkin päätti veroratkaisuista, joilla ne leikataan takaisin korottamalla muun muassa asumiseen ja kulutukseen kohdistuvia veroja.

Kokonaisuutena ottaen perusturva heikkenee, koska budjettiesitys pitää voimassa mm. eläkkeisiin, työttömyysturvaan, opintotukeen, asumistukeen, kotihoidon tukeen ja lapsilisiin tehdyt indeksileikkaukset. Lisäksi asumistukeen tulee vielä lisää heikennyksiä, kun se ei enää seuraa vuokrien kehitystä. Oma lukunsa on vielä sote-hanke, joka tähtää julkisten palvelujen osuuden supistamiseen ja jo muutenkin riittämättömien määrärahojen karsimiseen.

Koulutusleikkauksia ei peruttu

Hallitus yrittää tehdä silmänkääntötempun mainostamalla, että se esittää lisää rahaa koulutukseen. Lisäykset koulutuksen eri aloille ovat kuitenkin vain kymmeniä miljoonia, kun hallituksen aiemmat päätökset leikkaavat koulutuksesta vuosittain noin miljardi euroa. Kun hallitus pitää voimassa koulutusmäärärahojen monivuotiset indeksileikkaukset, on harhaanjohtavaa puhua panostamisesta osaamiseen.

Budjettiriihen harvoja positiivisia uutisia on varhaiskasvatusmaksujen alennukset ja perhevapaauudistuksen valmistelun aloittaminen.

Ympäristötavoitteet eivät toteudu

Metsien suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen budjetissa esitetään vähän lisää rahaa, mutta ei tarpeeksi edes nykyisten ohjelmien toteuttamiseksi. Myöskään ilmastostrategiaan osoitetulla vaatimattomalla 45 miljoonalla ei strategian tavoitteita toteuteta. Ympäristölle haitallisia yritystukiin hallitus ei halua puuttua. Rataverkon korjausvelka kasvaa.

Verotus antaa isotuloisille, ottaa köyhiltä

Hallitus ilmoittaa keventävänsä ansiotuloverotusta 270 miljoonalla eurolla. Itse asiassa kyse ei ole kevennyksestä, vaan kiky-sopimuksella korotettujen työntekijöiden  sotu-maksujen kompensoimisesta. Sen sijaan, että peruisi suurten yritysten saamia verohelpotuksia, hallitus rahoittaa ansiotuloverotuksen keventämisen nostamalla eräitä välilisiä kulutusveroja ja asumiseen kohdistuvia veroja. Pääomatulojen saajien verovapauksiin hallitus ei edelleenkään halua puuttua, vaikka pääomatulojen verotus on Suomessa selvästi EU-maiden keskitasoa vähäisempää. Jos erilaisia pääomaan kohdistuvia veroja alettaisiin kerätä saman verran kuin EU-maissa keskimäärin, voitaisiin valtiolle ja kunnille saada noin viisi miljardia lisää verotuloja (ks. Olli Savela, Tilastokeskuksen Tieto&Trendit).

Aseet eivät tuo turvallisuutta

Terrorismin uhkaan vedoten hallitus päätti budjettiriihessä kiristää turvapaikkalakeja, kriminalisoida paperittomien ihmisten auttamista, laajentaa säilöönottoja ja mahdollistaa turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien kaventamisen. Samalla hallitus esittää poliisin, supon, armeijan ja rajavartiolaitoksen määrärahoihin, joita oli jo aiemmin nostettu, vielä yli 100 miljoonan euron lisäyksen. Lisäksi jatketaan valmisteluja miljardien asehankinnoista, joita mitkään kestävyysvajeet ja säästötavoitteet eivät koske.

Uhkakuvilla, aseilla ja rajoittamalla perusoikeuksia ei kuitenkaan lisätä turvallisuutta – päinvastoin. Tarvitaan syrjäytymisen ehkäisemistä, työllisyyden parantamista, pakolaisten psykososiaalisten palvelujen lisäämistä ja osallisuuden vahvistamista. Afganistanin ja muihin sotiin osallistumisen sijasta tarvitaan rauhanpolitiikkaa ja toimintaa oikeudenmukaisemman maailman hyväksi.

Joukkovoimaa tarvitaan

Joukkovoima-liike järjestää huomenna ”Sipilöinti seis!” -mielenosoituksen hallituspolitiikkaa vastaan. Joukkovoimaa nyt todellakin tarvitaan. Eduskunnan opposition voima ei riitä hallituksen politiikan suunnan muuttamiseen. Kaiken lisäksi oppositiossa jo alkanut kilpa siitä, ketkä pääsevät seuraavaan hallitukseen, heikentää vaihtoehtojen uskottavuutta. Ammattiyhdistysliikkeellä on joukkovoimaa – käytetäänkö sitä?

Ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen toiminnalla on jo pysäytetty eräitähallituksen esittämiä heikennyksiä – tällä yhteistoiminnalla ja sen joukkovoimalla voidaan nytkin vaikuttaa.