Boikotti puri: Veolia vetäytyi miehitetyiltä alueilta

Globaali joukkoliikenneyritys Veolia on lopettanut toimintansa miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Vetäytyminen on tulos laajasta kansainvälisestä boikottikampanjasta. Veolian bisnekset miehitetyillä alueilla tulivat firmalle kalliiksi, kun se menetti niiden takia sopimuksia muun muassa Dublinissa, Lontoossa ja Tukholmassa.

Tämä osoittaa, että toimiessaan yhdessä yli kansallisten rajojen kansalaisjärjestöt pystyvät vaikuttamaan suuryritysten toimintaan ja puolustamaan ihmisoikeuksia, kuten boikottikampanjaan aktiivisesti osallistuneen ihmisoikeusjärjestö ICAHD Finlandin puheenjohtaja Bruno Jäntti Veolian vetäytymistä kommentoi.

Suomessa on kampanjoitu jo vuosia Veolian lisäksi muitakin Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla toimivia yrityksiä vastaan. Esimerkiksi AKYS on vedonnut kauppaliikkeisiin Ahava-tuotteiden vetämiseksi pois myynnistä, koska niitä valmistetaan miehitetyillä alueilla. Opettajien vetoomus vaikutti G4S-turvayhtiön sopimuksen päättymiseen Helsingin yliopistolla. Kansainvälinen boikotti on sai äskettäin SodaStreamin lopettamaan tehtaansa Länsirannalla.

HSL ja Veolia

ICAHD Finland julkaisi joulukuussa 2013 Anna Rawlingsin ja Syksy Räsäsen raportin ”Suora tie miehitykseen”. Siinä osoitettiin Veolian toimivan miehitetyillä alueille raitioliikenteessä ja jätehuollossa, mikä rikkoi YK:n päätöksiä ja kansainvälistä oikeutta.

Tein tammikuussa 2014 Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen, että kaupungin edustajat HSL-kuntayhtymässä toimisivat niin, että Veolia suljetaan pois Helsingin seudun bussiliikenteen kilpailutuksista niin kauan kun yhtiö ei vetäydy miehitetyiltä alueilta. Aloitteen allekirjoittivat myös useat Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton valtuutetut. Siitä sukeutui prosessi, jolla voi olla laajempaakin merkitystä kunnallisen hankintojen periaatteiden tulkinnassa.

Aluksi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja HSL todistelivat, että Veoliaa ei voi sulkea kilpailutuksista, koska sen Suomessa toimiva tytäryhtiö ei ole syyllistynyt toimintaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Tätä tulkintaa vastaan puhuivat kuitenkin Veolian omat tiedot. Yhtiö kertoi nettisivuillaan menestyvänsä kilpailuissa juuri siksi, että konserni on kokonaisuus ja sen eri osat hyötyvät muun muassa yhteisistä hankinnoista.

Kaupungin ja HSL:n johdon tulkinta oli kyseenalainen myös yleisemmin yhteiskuntavastuuta ajatellen. Jos Veolia (nykyisin Transdev) saa käyttää tytäryhtiöitä laittomaan toimintaan miehitetyillä alueilla, voivatko myös muut, esimerkiksi harmaan talouden firmat päästä vastuusta sillä, että tekevät rötöksiä tytäryhtiöiden kautta?

Veolia-boikottikampanjan vaikutus näkyi siinä, että kaupunginvaltuuston enemmistö ei tyytynyt kaupunginjohtajan vastauksiin vaan asia palautettiin kahteen kertaan uuteen valmisteluun. Kun asia tuli kolmannen kerran valtuustoon, hyväksyttiin vielä ponsi, jonka mukaan hankinnoissa tulee ottaa huomioon YK:n päätökset koskien toimintaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja arvioida tätä myös tarjousten tekijöiden konsernin muun toiminnan osalta.

(Kirjoitettu AKYS:n lehteen, Rauhan puolesta -lehden liite)