Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen monella tavalla kiistanalaisen Helsingin Garden jättihalli- ja kiinteistöbisneshankkeen. Periaatteellisesti iso ratkaisu oli myös kokoomuksen aloitteesta tehty päätös valmistella 1 – 2 terveysaseman ulkoistamista. Kokoomuksen ja vihreiden johdolla laajennetaan yksityistä bisnestä niin urheilun ja viheralueiden kuin terveyden kustannuksella

 

Bisneshanke Helsinki Garden

Valtuusto hyväksy äänin 70 – 12 asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaa valtavan halli-, toimisto-, liike- ja asuntokompleksin rakentamisen Nordenskiöldinkadulle. Vastaan äänestivät Vasemmistoliitto, SDP:n Sinikka Vepsä ja feministipuolueen Katju Aro. Tyhjää äänestivät SDP:n Maija Anttila ja Thomas Wallgren.

Alun perin HIFK:n jäähallina esitelty Helsinki Garden on tosiasiassa kiinteistöbisneshanke, jossa urheilun varjolla rakennetaan jättikompleksi. Siihen tulee monitoimihallin ja sisäliikuntatilojen lisäksi liike- ja toimistotiloja sekä asuntoja. Muun muassa Arkkitehtiliitto ja Museovirasto ovat vastustaneet hanketta ylimitoitettuna, Stadionin kansallismaisemaan sopimattomana. Se nakertaa myös Keskuspuistoa.

Mittasuhteita kuvaa, että maan päälle tulee 6 kertaa Oodin kokoinen kiinteistömassa ja maan alle vielä 9 kertaa lisää. Vihreiden ja kokoomuksen ”lisää rakentamista Helsingin viher- ja virkistysalueille” -linja saa mammuttimaisen muistomerkin.

Kokoomus ja vihreät selittivät, että uutta jäähallia/monitoimihallia ei muuten saada. Tosiasiassa kyse on siitä, että kiinteistösijoittajien on annettu ohjata rakentamista. Voi kysyä, mitä järkeä on rakentaa uusi kauppakeskus ja toimistotilaa alueelle, jonka vieressä ovat jo Tripla ja Redi? Miksi rakentamiselle ei osoitettu paikkaa muualta kuin Keskuspuiston alueelta?

Kaupunki rakennutti itse aikoinaan Nordenskiöldinkadun jäähallin, mutta nyt monitoimihalli annetaan yksityiseksi bisnekseksi – jopa niin, että pienempiä kaupungin jäähalleja ylläpitävän Jääkenttäsäätiön rahoitus jää epäselväksi ja jalkapallon puitteet Töölössä kaventuvat.

Poikkeukselliseksi hankkeen tekee sekin, että kiinteistösijoittajat saavat lisäksi ostaa ilman kilpailutusta kolme arvotonttia eteläisen Helsingin arvokkaimmilta alueilta ”hyvityksenä” siitä, että eivät saaneet ihan niin paljon rakennusoikeutta kuin aluksi esittivät Nordenskiöldinkadun laitaan. Ikään kuin he olisivat jotenkin jo ”omistaneet” itse kaupungilta haluamansa.

 

Avaus terveysasemien yksityistämiseen

Kokoomuksen aloitteesta valtuuston enemmistö hyväksyi päätöksen 1 – 2 terveysaseman ulkoistamisesta eli siirtämisestä yksityiseksi bisnekseksi. Päätös syntyi kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n äänin 50 – 33.

Ulkoistamista perusteltiin sillä, että monille kaupungin terveysasemille on vaikea saada aikoja ja on tarvetta kehittää toimintamalleja. Siis samat poliittiset ryhmät, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tietoisesti alimitoittaneet terveysasemien resursseja, valinneet sote-johtajat ja ovat vastuussa toiminnan kehittämisen puutteista, haluavat nyt siirtää osan julkisten terveyspalvelujen määrärahoista yksityiselle bisnekselle.

Vihreät selittelivät, että kyse on kokeilusta. Vastaavaa on kuitenkin jo kokeiltu ja se on tullut kunnille kalliimmaksi kuin oma toiminta. Muun muassa Vantaalla ulkoistettu terveyskeskus palautettiin kunnan omaksi toiminnaksi.

Erityisesti vihreiden linjaa voi ihmetellä: He esiintyivät Sipilän hallituksen ajamaa kuntien sote-palvelujen yksityisille firmoille siirtämistä vastaan, mutta toteuttavat sitä nyt Helsingissä? Vihreä sote-apulaispormestari Sanna Vesikansa puhuu yhtenäisten sote-palveluketjujen tarpeesta, mutta on nyt pirstomassa niitä siirtämällä osan toiminnasta yksityisille firmoille.