Avaus osallistuvaan demokratiaan Helsingissä

Helsingin Demokratiaryhmän esitykset avaavat uusia näköaloja kunnallisen demokratian kehittämiselle. Demokratiaryhmän loppuraportissa on kymmenen hyvää ehdotusta asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi alkaen osallistuvasta budjetoinnista ja päätyen kaupunginvaltuuston roolin vahvistamiseen ja asukkaiden osallistumiseen demokratiaprosessin jatkotyöhön.

Erityisen tärkeänä pidän avauksia osallistuvasta budjetoinnista ja alueellisesta lähidemokratiasta. Loppuraportissa esitetään myös asukkaiden kokoontumista ja osallistumista varten ns. demokratiatiloja, maksuttomien asukastalojen ja kaupungin tilojen yhteiskäytön kehittämistä, kunnallisia kansanäänestyksiä, kaupungin talous- ja muiden tietojen avointa saatavuutta, koulujen henkilöstön osallistumista asukaskeskusteluihin, demokratiatavoitteiden edistämistä kuntauudistuksen valmisteluissa sekä kaupunginvaltuuston roolin vahvistamista suhteessa virkamiesjohtoon.

Kaupunginhallituksen asettama Demokratiaryhmä työskenteli puoli vuotta ja kokoontui yhdeksän kertaa. Ryhmään kuuluivat kaikkien valtuustoryhmien edustajat, isommista useampia. Kaikki kokouksissa käsitellyt esitykset olivat jo ennalta netissä, jossa oli mahdollisuus kommentoida niitä. Yksi kokouksista järjestettiin avoimena kuulemistilaisuutena ja nettilähetyksenä, jossa asukkaat evästivät ryhmää. Ryhmä kuuli tutkijoita ja asiantuntijoita, myös kansainvälisistä kokemuksista.

Ryhmän työ antoi minulle – joka on kuulu kaupunginhallitukseen – myös uutta näkökulmaa siihen tapaan, jolla kaupunginhallituksen ryhmät työskentelevät. Aluksi näytti siltä kuin tämä luottamushenkilöistä koostuva ryhmä toimisi vain virkamiesten valmistelun pohjalta. Ehdotuksestani ryhmälle muodostettiin keväällä työvaliokunta, mikä vahvisti hieman luottamushenkilöiden roolia. Ryhmän puheenjohtaja Laura Rissanen veti ryhmää positiivisella otteella ja keskustelut olivat yleensä hyviä, mutta jäin ihmettelemään sitä, miten vähän konkreettisia ehdotuksia ryhmän jäseniltä tuli eikä kaikilla riittänyt edes aikaa kokouksiin.

Itse ehdotin monien loppuraporttiin tulleiden esitysten lisäksi kaupunginosavaltuustojen ja seutuvaltuustojen valitsemista kuntavaalien yhteydessä, vuokralaisdemokratian kehittämistä sekä valtuuston roolin vahvistamista suhteessa kuntayhtymiin ja kunnallisiin liikelaitoksiin ja valmistelemalla valtuuston päätettäväksi lisää toimintaohjelmia (esimerkiksi vanhuspalveluohjelma).

Olin aika hämmästynyt siitä, että kokoomus sai vihreiden edustajilta aktiivista tukea näiden ehdotusten torjumisessa. Jopa esitys, että Demokratiaryhmän esityksistä järjestettäisiin lausuntokierros ja asukkaiden kuulemistilaisuus torjuttiin. Positiivista oli sen sijaan se, että ryhmä ei asettunut kannattamaan sille esiteltyä pormestarimallia, vaikka pormestarimalli nostettiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa jopa ryhmän pääkysymykseksi.

Mielestäni kuntavaalien yhteydessä voitaisiin valita kaupunginosavaltuustot, joille delegoidaan päätösvaltaa alueen peruspalveluissa ja osoitetaan tähän myös resurssit. Kaupunginosavaltuustoilla olisi aluefoorumien, vuokralaistoimikuntien ja asukasjärjestöjen ohella tärkeä merkitys kunnallisen demokratian ja osallistuvan budjetoimisen kehittämisessä. Ne olisivat tarpeen palvelujen ohjaamisessa asukaslähtöisesti. Seutuvaltuusto puolestaan voisi päättää yhteisistä seudullisista tehtävistä maankäytön, asumisen, liikenteen, ympäristönsuojelun ja kansainvälisen yhteistyön aloilla sekä seudullisten kuntayhtymien ohjaamisesta.

Kaupunginosavaltuustoja ja seutuvaltuustoa koskevat esitykset ovat erityisen ajankohtaisia nyt kun valtioneuvosto valmistelee kuntauudistusta. Demokratiaryhmä ei ottanut kantaa kuntauudistuksen tavoitteisiin, mutta itse pidän Jyrki Kataisen hallituksen uudistukselle asettamia tavoitteita kunnallisen demokratian, asukkaiden itsehallinnon ja lähipalvelujen kannalta pääosin virheellisinä.

Liitin loppuraporttiin lausuman (siis en eriävää mielipidettä), jossa pidän tärkeänä, että ryhmän työtä jatketaan. Samalla esitän, että ryhdytään toimiin kaupunginosavaltuustojen ja seutuvaltuuston aikaansaamiseksi, vuokralaisdemokratian kehittämiseksi sekä demokratiatavoitteiden vahvistamiseksi suhteessa kuntayhtymiin, liikelaitoksiin, kilpailuttamiseen ja yhtiöittämiseen.

Loppuraportti menee seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja ilmeisesti ensi vuoden puolella toimenpidesuunnitelmasta järjestetään kaupunginvaltuustossa lähetekeskustelu.

Kun ajatellaan, miten vielä muutama vuosi sitten koko palveluverkkoa oltiin karsimassa asukkailta mitään kysymättä valmistellulla ns. Pajusen listalla, niin nyt on avattu mahdollisuuksia toisenlaiselle kehitykselle. Demokratiaryhmän työnkin aikana painotus siirtyi erilaisilta asiakaspaneeleista ja kuulemismenettelyistä enemmän siihen, että kyse on asukkaiden osallistumisesta päätöksentekoon, osallistuvasta demokratiasta. Asukkaiden aktiivisuudesta riippuu paljon myös se, miten prosessi jatkuu ja esityksiä kehitetään eteenpäin.