Asukkaita kuultava uuden sote-esityksen valmistelussa

24.11.2016

Puheenvuoroja

– 22.2.2015

Perustuslakivaliokunta kaatoi torstaina hallituksen ja kaikkien eduskuntapuolueiden sopiman esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Valiokunta totesi yksimielisessä lausunnossaan saman, minkä monet asiantuntijat ja puolueista SKP jo aiemmin: sote-esitys on perustuslainvastainen.

Täystyrmäys perustuslakivaliokunnalta

Perustuslakivaliokunta totesi lakiesityksen rikkovan perustuslain 2 §:ssä säädettyä kansanvaltaisuusperiaatetta, 14 §:ssä julkiselle vallalla asetettua velvoitetta edistää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon, 121 § mukaista kunnan asukkaiden itsehallintoa, rajoittavan useimpien kuntien (180) ääniosuuden alle prosenttiin sote-kuntayhtymän hallinnossa ja rajoittavan kuntien mahdollisuutta valita haluamansa edustaja kuntayhtymän ylimpään päättävään elimeen ja kaventavan erityisesti kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Esitetty rahoitusmalli lisäisi voimakkaasti kuntien ja kuntalaisten eriarvoisuutta. Ehdotetun tasauksen jälkeenkin kunnallisveroprosenttien ero kasvaisi nykyisestä 6 %-yksiköstä noin 11 %-yksikköön. Korotuspaine koskisi 260 kuntaa, kun taas laskennallinen mahdollisuus alentaa veroa koskisi 44 kuntaa.  Valiokunta arvosteli myös esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnin epämääräisyyttä.  Osaan kunnista kohdistuvat kunnallisveron korotuspaineet ovat niin merkittäviä, että se on perustuslain 121 §:n ja 6 §:n vastaista. Samalla esitetty rahoitusratkaisu heikentäisi useiden kuntien mahdollisuuksia huolehtia muista palveluvelvoitteista, esimerkiksi sivistyksellisistä perusoikeuksista.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sen asia ei ole tehdä yksiselitteisiä esityksiä muutoksista eikä valintoja erilaisista vaihtoehdoista, joilla uudistus voidaan toteuttaa perustuslain vaatimusten mukaisena. Valiokunta totesi kuitenkin eräitä vaihtoehtoja.

Sote-tehtävät voidaan siirtää sellaisille kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuu välittömien vaalien kautta ja joilla lisäksi olisi verotusoikeus.

Lähtökohtaisesti poissuljettu ei ole yksitasoinen kuntayhtymämalli, jos sen toteuttamistapa vastaa perustuslain mukaista kansanvaltaisuusperiaatetta ja rahoitusperiaatetta. Kuntayhtymän koko ei voi kuitenkaan olla liian suuri, jollaisena valiokunta pitää viittä sote-aluetta.

Valiokunta ei pidä perustuslain näkökulmasta mahdottomana myöskään sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä valtiolle tai muuta valtion ja kuntien tehtäväjaon muutosta.

Perustuslakivaliokunta pitää perustelluimpana asian uutta valmistelua valtioneuvostossa ja mahdollisesti laajapohjaisessa parlamentaarisessa elimessä. Uutta valmistelua varten tulee olla käytössä kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Kuntia tulee kuulla valmistelussa, toteaa valiokunta. Uudesta esityksestä tulee pyytää myös perustuslakivaliokunnalta uusi lausunto.

Uuden  valmistelun ei pidä toistaa vanhoja virheitä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uuden valmistelun kriteeriksi ei pidä ottaa pääministeri Alexander Stubbin ja eduskuntapuolueiden johtajien sopimia neljää kriteeriä (HS 19.2.). Niistä kolme (puolueiden aiemmin sopimat tavoitteet, rahoituksen kiristäminen ja pika-aikataulu) on ristiriidassa perustuslakivaliokunnan arvioiden ja päätelmien kanssa.

Tähänastiset sote-esitykset on valmisteltu suljettujen ovien takana, ilman avointa keskustelua vaihtoehdoista ja vailla kunnon laskelmia rahoituksesta. Näin tapahtui hallitusneuvotteluissa Säätytalolla, Petteri Orpon johtamassa työryhmässä ja sitten eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sote-sopimuksen tekemisessä.

Tuloksena on ollut epädemokraattinen, eriarvoisuutta lisäävä ja yksipuolisesti erikoissairaanhoidon tarpeista lähtenyt malli, joka laiminlyö perusterveydenhuoltoa, sosiaalityötä ja ehkäisevää toimintaa.   Asukkaita ja kuntia kuultava

Uuteen valmisteluun on syytä koota laajapohjainen parlamentaarinen komitea, joka kuulee vaihtoehtoisista malleista kuntia, asukkaita, asiantuntijoita ja kuntien työntekijöitä.

Tämä tarkoittaa, että luovutaan pääministerin ja puoluejohtajien sopimasta avoimeen ja demokraattiseen valmisteluun täysin sopimattomasta pyrkimyksestä runnata uusi esitys kasaan muutamassa päivässä. Toisaalta palaaminen komitea-laitokseen ja kuntien lausuntokierroksella voisi tapahtua samalla uudistaen toimintatapoja niin, että kuullaan myös asukkaita ja kartoitetaan heidän kokemuksiaan palvelujen parantamisen tarpeista.

Pääministerin ja eduskuntapuolueiden johtajien sopimat neljä kriteeriä uuden sote-esityksen valmistelulle osoittavat, ettei kannata odottaa poliittisen ja sote-eliitin ryhtyvän oma-aloitteisesti perusteelliseen uudelleenarvioon.

Toisaalta perustuslakivaliokunnan päätös ja siihen liittyvät asiantuntijalausunnot antavat pontta asukkaiden, järjestöjen ja kuntien vaatimuksille uudelta pohjalta tapahtuvasta avoimesta ja demokraattisesta valmistelusta. Nämä vaatimukset on nyt syytä nostaa esille kaikilla mahdollisilla foorumeilla.

Uusi sote-malli

Uudistuksen perustuslailliset ongelmat voidaan ratkaista luomalla demokraattinen maakuntahallinto, laajentamalla asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja osoittamalla palveluihin lisää rahoitusta. Tämä voidaan tehdä yhdistämällä pohjoismainen kuntien laaja hyvinvointitehtävä ja itsehallinto, useimmissa Euroopan maissa käytössä oleva kaksi- tai kolmiportainen paikallishallinto, Latinalaisessa Amerikassa syntynyt osallistuva budjetointi sekä laajentamalla progressiivista verotusta.

Vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston alaisuuteen on syytä koota erikoissairaanhoito ja muut kuntien laajaa yhteistyötä edellyttävät tehtävät.  Pääosasta peruspalveluja vastaisivat tässä mallissa kunnat, joissa voidaan kehittää osallistuvaan budjetointiin ja avoimeen dataan nojaavaa lähidemokratiaa.  Samalla pitää vahvistaa sote-palvelujen rahoitusta perumalla valtionosuuksien leikkauksia sekä ottamalla kunnissa ja maakunnissa käyttöön progressiivinen verotus, joka ulotetaan myös pääomatuloihin. Monikanavaiseksi kutsutusta rahoituksesta, jossa verovaroilla tuetaan yksityisiä palveluja ja niihin liittyvää eriarvoisuutta, tulee luopua.

Tällaista mallia Suomen kommunistinen puolue on esittänyt sote-uudistuksen valmistelun alusta alkaen. SKP on johdonmukaisesti arvostellut eduskuntapuolueiden yksissä tuumin ajamaa sote-mallia, jonka perustuslakivaliokunta nyt kaatoi. Näin vaalien alla voikin kysyä, miksi luottaa sote-sotkun syypäihin ja heidän uusiin lupauksiinsa?

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »