Myllypuron metsän puolesta

Myllypuron metsäalueita koskeva asemakaava on valitettavasti tyypillinen esimerkki siitä, miten yksi hyvä asia laitetaan suunnittelussa toista hyvää vastaan. Ja miten tästä hyötyvät yleensä hyvätuloiset ja yksityinen bisnes, tässä tapauksessa erityisesti rakennusalan firmat.

Myllypuro on alun perin edustanut eräänlaista metsäkaupungin ideaa. Nyt on vaarana se, että tämä ominaislaatu kärsii ja että heikennetään jo asukkaiden mahdollisuus nauttia luonnontilaisesta metsästä, kun alueelle rakennetaan puinen kaupunkikylä. Tämä on ristiriidassa kaupunginvaltuuston hyväksymien luonnon monimuotoisuuden vaalimista koskevien periaatteiden kanssa.

Tapa, jolla asiaa on valmisteltu, ei vastaa myöskään asukkaiden kuulemista ja osallistumista koskevia periaatteita. Kuuleminen ei tarkoita vain sitä, että päättäjät ovat tietoisia ihmisten mielipiteistä — kuten apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen täällä esitti — vaan myös asukkaiden mielipiteiden ja tarpeiden ottamista huomioon.

Tätä kaavaa vastaan esitetty kritiikki ei johdu siitä, että vastustettaisiin uudis- ja täydennysrakentamista Myllypurossa tai yleisemmin. Myllypuroon ollaan kaiken kaikkiaan suunnittelemassa lisää asuntoja noin seitsemällä tuhannelle asukkaalle. Kun alueella on nyt runsaat 9 000 asukasta, voi oikeutetusti kysyä, eikö vähän pienempi lisäys riitä?  Lisää perusteita tälle kysymykselle antaa se, että Helsingissä on käynnistymässä ja suunnitteilla paljon erilaisia rakennuskohteita. Tämä laaja rakentaminen korostaa samalla Myllypuron metsän kaltaisten vielä jäljellä olevien luonnontilaisten metsien säilyttämistä.

Esillä olevan alueen rakentamista on perusteltu uusien asuntojen tarpeen ohella Myllypuron palvelujen turvaamisella. Kuitenkin samat tahot ovat itse karsineet Myllypuron palveluja muun muassa päättämällä lopettaa terveysaseman, jättämällä Myllypuron ilman kirjastoa ja laiminlyömällä ostoskeskuksen kehittämistä.

Edellä olevan perusteella esitän Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että alueelle jää enemmän rakentamatonta luonnontilaista metsää ja että alueelle suunniteltua kerrosalaa supistetaan.