Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää metron automatisoimisen toteuttamista ilman, että kuljettajista luovutaan tai että muuta joukkoliikennettä supistetaan.

On hyvä, että Helsinki on valmis panostamaan metron kehittämiseen. Uusi tekniikka antaa mahdollisuuksia tihentää vuorovälejä, lisätä turvallisuutta ja säästää energiaa.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä kannattaa kulunvalvontatekniikan uusimista. Samalla pidämme tärkeänä sitä, että ratkaisuja tehtäessä kuullaan myös matkustajien ja työntekijöiden mielipiteitä. Ryhmämme mielestä ns. täysautomatisoitu järjestelmä voisi tietyin edellytyksin tulla kyseeseen, mutta tässä tapauksessa nuo edellytykset eivät täyty. Siksi kannatamme ns. puoliautomaattista mallia, jossa junan ajaminen on automatisoitu, mutta kuljettajat hoitavat ovitoiminnot.

Kaupunginhallitus perustelee siirtymistä kuljettajattomiin metroihin ennen muuta kustannussäästöillä. Meille jaetun selvityksen mukaan säästöistä suurin osa, noin 10 miljoonaa euroa kertyisi välillisistä yhteiskunnallisista hyödyistä kun joukkoliikenteen käyttäjät ja yksityisautoilijat säästävät matka-ajoissa.

Muuta joukkoliikennettä ja työpaikkoja karsitaan

Varsinaisten kaupungin omien kustannusten osalta selvitys toteaa, että ”täysautomaattijärjestelmän kannattavuus perustuu pääosin pintaliikenteen säästöihin (2,3 milj.euroa/vuosi) ja henkilöstömenosäästöihin (1,2 milj.euroa/vuosi)”. Kyse ei siis ole siitä, että automatisointi olisi taloudellisesti edullista vaan sen kustannusten kattamisesta muuta joukkoliikennettä karsimalla.

Esitys perustuu 5 raitiovuoron ja 13 bussivuoron vähentämiseen. Päätösesityksen liitteen 4 mukaan vuorojen karsiminen voisi koskea esimerkiksi sellaisia linjoja kuin 6, 8, 16, 54, 55, 55A, 57, 58, 65A, 66A, 550 ja 522.

Raitio- ja bussivuorojen vähentäminen kohdistuu siis muuhunkin kuin vain metroreitin varrella tapahtuvaan joukkoliikenteeseen. Jaetussa aineistossa ei ole kuitenkaan arvioitu sitä, miten tämä vaikuttaa joukkoliikenteen käyttöön. Tuskin se ainakaan lisää joukkoliikenteen suosiota ja osuutta.

Kuvaavaa on sekin, että yhteiskunnallisista säästöistä 2 miljoonaa lasketaan kertyvän yksityisautoilun nopeutumisesta, kun joukkoliikenteen vuoroja vähennetään.

Turvallisuudessakin säästetään

Täysautomatisointia on perusteltu myös turvallisuuden lisäämisellä. Metro on jo nyt muuhun liikenteeseen verrattuna sangen turvallista. Enemmän kuin varsinaisia turvallisuusongelmia, meillä on monista eri syistä johtuvaa turvattomuuden tunnetta. En usko, että sitä ainakaan vähennetään poistamalla junista kuljettajat.

Helsingin Sanomissa kirjoittaneen työsuojeluinsinööri Tapio Siirilän mukaan metrojunien ovissa olevia turvalaitteita ei ole kyetty kehittämään sellaisiksi, että ne estäisivät ovien sulkeutumisen myös silloin kun väliin jää vain jokin ohut vaate, laukun hihna tms. Siksi muualla maailmassa useimmissa täysautomaattisissa metroissa on pyritty varmistamaan turvallisuus rakentamalla asemille laiturin ja raiteiden väliin seinät, joiden ovien kautta metroon kuljetaan. Helsingissä ei näin aiota tehdä, koska se vaatisi myös junakaluston uusimisia.

Tässä siis säästetään matkustajien turvallisuuden kustannuksella. Toisaalta osa täysautomatisoituun järjestelmään esitetyistä turvallisuutta lisäävistä järjestelmistä on sellaisia, jotka voitaisiin toteuttaa joka tapauksessa, automatisoinnin asteesta riippumatta.

Henkilöstömenojen vähennykset aiotaan toteuttaa ilman irtisanomisia. Se, että kaupunki tarjoaa kuljettajille muita töitä, ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että tämän päätöksen mukaan HKL:n pitää sitoutua henkilöstömenojen vähennyksiin.

Vastaesitys

Siirtyminen täysautomaattiseen metroon maksaa 70 miljoonaa euroa. Puoliautomaattinen maksaisi 50 miljoonaa. Jos kaupunginhallituksen täysautomaattiseen järjestelmään esittämä 20 miljoonan euron lisäpanostus tai osa siitä käytettäisiin muulla tavalla, henkilöstöön ja kalustoon, voitaisiin myös puoliautomaattisten metrojen vuorovälejä tihentää ruuhka-aikoina. Tällaista vaihtoehtoa ei ole kuitenkaan näissä aineistoissa selvitetty. Tärkeintä näyttää olevan henkilöstökulujen vähentäminen sinänsä.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelman siten, että järjestelmäksi valitaan jatkuva kulunvalvonta ja automaattiajo sekä käytönohjaus. Metroissa säilytetään kuljettajat. Tätä järjestelmää voidaan täydentää muilla turvallisuutta lisäävillä toimilla ja kalustohankinnoilla enintään 60 miljoonan euron kustannusarvion puitteissa.

Yhtiöittämisen ja kilpailutuksen uhkat

Lopuksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että maanantaina päätettäväksi tulevaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyösopimukseen sisältyy esitys, jonka mukaan selvitetään joukkoliikenteen järjestämisen kokonaisvastuun siirtäminen kuntien yhdessä omistamalle yhtiölle. Euroopan unionissa valmisteilla olevan palveluasetuksen perusteella tällaisen yhtiön muodostaminen johtaa todennäköisesti myös kilpailuttamisen laajentamiseen.

Jos pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus hyväksytään sellaisenaan, on vaara, että päätösvalta joukkoliikenteen ratkaisuista karkaa pois valtuustolta ja markkinaehtoisuus valtaa yhä enemmän alaa liikennepolitiikassa. Vetoankin erityisesti vasemmiston ja vihreiden edustajiin, että tämä oikeiston ajama yhtiöittämislinja poistetaan sopimuksesta.