Kiinteistökauppat valtuuston ohjaukseen

On hyvä asia, että valtuusto hyväksyi runsaat kymmenen vuotta sitten valtuutettu Olli Salinin ponnen, joka edellyttää informaation antamista kiinteistökaupoista. Kuten tästä luettelosta ilmenee, kaupunki myös viime vuonna kiinteistöjä yli kaksi kertaa suuremmalla summalla kuin talousarvioon oli merkitty.

Talousarvion mukaan kiinteistöjä piti myydä viime vuonna 39 miljoonalla eurolla. myyntitulot olivat kuitenkin noin 100 miljoonaa. Valtuuston 90-luvulla tekemän päätöksen mukaan näitä myyntituloja voidaan käyttää kiinteistöjen hankintaan ja maan rakennuskelpoiseksi saattamiseen. Näihin tarkoituksiin käytettiin viime vuonna kuitenkin vain runsaat 7 miljoonaa. Ymmärrän sen, että kiinteistökauppoja on vaikea täsmälleen ennakoida ja että maanhankinnassa voi olla tarpeita varautua tulevaan. Näin suuret, moninkertaiset erot talousarvioon verrattuna herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, miten valtuuston rooli kaupungin talouden ohjaamisessa toteutuu.

Kuntalain mukaan valtuuston tehtävänä on päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että kiinteistömarkkinat ovat muuttuneet huomattavasti, on mielestäni tarpeen käsitellä valtuustossa kiinteistöjen myynnin periaatteita. Näin valtuusto voisi linjata talousarviota laajemmin ja pitkäjänteisemmin sitä, missä määrin ja millaisin tavoittein kiinteistöjä voidaan myydä.

Ehdotankin seuraavaa pontta: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn esityksen kiinteistöjen myynnin periaatteista.

Tämän ponnen lisäksi haluan kiinnittää huomiota kaupungin työsuhdeasuntojen myymiseen.

Helsingin Energian kiinteistöyhtiö on ilmoittanut 30.8. päivätyllä kirjeellä asukkaille, että se on saanut konsernijohdon suostumuksen käynnistää Asunto Oy Helsingin Kivelänkatu 5-7:n myyntitoimenpiteet. Työsuhdeasuntojen myymistä perustellaan talon peruskorjauksen kustannuksilla ja myös sillä, että osa asunnoista on ollut tyhjillään.

Peruskorjaus ei mielestäni voi olla peruste myydä työsuhdeasuntoja. Sillä perusteellahan kaupungille ei ajan mittaan jäisi enää lainkaan kiinteistöjä. Sitä paitsi Helsingin Energia tekee ennätystulosta. Konsernijohto voisikin helpottaa HelenKiinteistöille peruskorjauksesta aiheutuvia kustannuksia ohjaamalla siihen lisärahoitusta vaikkapa energialaitoksen liikevoitoista.

Mitä tulee vuokralaisten saamisen vaikeuteen, niin se puolestaan liittyy peruskorjauksen tarpeen ohella siihen, että työsuhdeasunnoista on alettu periä markkinavuokria.

Mielestäni kaupunki tarvitsee työsuhdeasuntoja. Ne ovat olleet myös osa Helsingin Energian henkilöstöpolitiikkaa. Jos työsuhdeasuntojen vuokrat pidetään markkinahintojen alapuolella, voi kaupunki saada helpommin uusia työntekijöitä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ylläpitämisellä kaupunki voi lisäksi omalta osaltaan vaikuttaa hillitsevästi yleiseen vuokratasoon.

Edellä olevan perusteella esitän toisen ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet säilyttää Helsingin Energian työsuhdeasunnot nykyisessä laajuudessaan.