Ryhmäpuheenvuoro talousarvion valmistelusta

Viime viikkojen vaalikeskusteluissa on puhuttu paljon jakovarasta. Tässä keskustelussa on sivuutettu se, että Suomessa on tapahtunut valtava tulonsiirto palkansaajilta pääomalle. Se on kaventanut myös kuntien rahoituspohjaa. Vaalipuheissa jakovaran käyttämisestä annettuihin lupauksiinkaan ei voi luottaa, kun samat puolueet ovat juuri hyväksyneet kuntapuitelain, jonka tarkoituksena on karsia kuntien lähipalveluja, menoja ja henkilöstöä.

Monista muista kunnista poiketen Helsingissä riittää kuitenkin jakovaraa entistä enemmän. Kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten ylijäämä viime vuodelta on suurempi kuin koskaan ennen, yhteensä 407 miljoonaa euroa. Meille jaetun talouden seurantaraportin mukaan kaupungilla oli viime vuoden lopulla erilaisille tileille sijoitettuna 969 miljoonaa euroa. Se on 300 miljoonaa euroa enemmän kuin velkoja.

Budjetin valmisteluissa onkin hylättävä viime vuosina palveluille asetetut ahtaat raamit ja ohjattava erityisesti Helsingin Energian ylijäämistä selvästi aiempaa enemmän rahaa peruspalveluihin. Samalla on hylättävä virheellisenä lähtökohta siitä, että asukaskohtaiset kustannukset pitäisi Helsingissä alentaa lähemmäs muiden, pienempien kaupunkien tasoa. Tällainen vaatimus yhdessä kiinteistöviraston samaan aikaan perimien markkinaehtoisten eli ylisuurten vuokrien kanssa on täysin kohtuuton.

* * *

Nyt vaalien alla yksi jos toinen puolue on ilmoittautunut kannattamaan naisvaltaisten alojen matalien palkkojen korottamista. Valitettavasti samaa tahtoa ei löytynyt silloin kun kaikki muut valtuustoryhmät äänestivät täällä nurin esityksen lisämäärärahasta kaupungin työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Helsinki-lisän toteuttamiseksi talousarvioon pitäisi saada tuntuva lisäys palkkamenoihin, ainakin 30 miljoonaa euroa. Ilman työntekijöiden palkkojen korottamista, on turha kuvitella, että kaupunki voi turvata osaavan henkilöstön riittävää saamista.

Työntekijöiden palkkojen korottamisen lisäksi talousarvioon tarvitaan lisää vakinaisia vakansseja. Henkilöstön määrä on vähentynyt tällä vuosikymmenellä yli 2 000:lla, vaikka kaupungin vastuulla olevat tehtävät ovat lisääntyneet. Pelkästään kotihoidossa ja muissa vanhuspalveluissa on satojen työntekijöiden vajaus. Myös kaupungin vastuu työllisyyden hoitamisessa edellyttää vakanssien lisäämistä.

Henkilöstön riittämättömyys näkyy erittäin vakavana muun muassa vanhusten palveluissa. Työntekijät joutuvat tekemään tuplavuoroja, ylipitkiä työpäiviä, kun vakansseja on liian vähän ja puuttuu toimiva varahenkilöjärjestelmä. Vanhuspalvelustrategian mukaan pitäisi edistää ikä-ihmisten mahdollisuuksia selviytyä kotona, mutta kotipalvelut on karsittu aivan minimiin. Vastaavia esimerkkejä vakanssien riittämättömyydestä löytyy myös monista muista palveluista. Henkilöstöpolitiikassa pitäisi myös kunnioittaa toimivia työyhteisöjä eikä lähteä hajottamaan niitä, esimerkiksi uhkaa tapahtua päiväkotien ruokapalvelujen kohdalla.

* * *

Eduskunta hyväksyi tammikuussa yksimielisesti kuntapuitelain, jonka keskeisenä tavoitteena on lähipalvelujen karsiminen ja palvelujen keskittäminen entistä suurempiin yksiköihin. Silloin kun puitelain valmistelu alkoi, sanottiin, että tämä ei koske Helsinkiä, koska täällä yksiköt ovat jo valmiiksi suuria. Valitettavasti Helsingistä on kuitenkin tullut esimerkki siitä, miten lähipalveluja karsitaan, vaikka niiden tarvitsijoita riittää ja kaupunki tekee satojen miljoonien ylijäämää.

Talousarvion valmistelun erääksi lähtökohdaksi pitäisikin ottaa lähipalvelujen turvaaminen ja kehittäminen. Tässä on kyse palvelujen laadusta, alueellisen eriarvoisuuden torjumisesta, ennaltaehkäisevän toiminnan tarpeista ja asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Helsingissä on valmisteilla monien koulujen, terveysasemien ja nuorisotilojen lopettamispäätöksiä. Niitä on kuitenkin lykätty yli vaalien. Äänestäjillä pitäisi kuitenkin olla oikeus tietää, mitä puolueet aikovat tehdä tällaisissa asioissa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa koulujen, terveysasemien, nuorisotilojen ja muiden lähipalvelujen sulkemista. Olemme haastaneet myös muut ryhmät kertomaan ennen vaaleja omat Helsinki-ohjelmansa ja mihin ne sitoutuvat lähipalvelujen turvaamisessa.

Kaupungilla ei ole mitään tarvetta säästää lähipalvelujen kustannuksella ja useissa tapauksissa siitä ei edes kerry mitään säästöä. Pahimmillaan lähipalvelujen vähentäminen johtaa myöhemmin vain vielä suurempiin laskuihin. Talousarviossa pitäisikin muuttaa kiinteistöviraston kaupungin omilta toiminnoilta perimät markkinavuokrat omakustannuspohjalle.

Talousarvioon tarvitaan myös toimia, joilla pyritään hillitsemään asumiskustannusten hillitöntä nousua. Tämä tarkoittaa muun muassa pidättäytymistä tonttimaan myymisestä, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuuden lisäämistä, kaupungin omilta vuokrataloilta perimien tonttivuokrien ja lainakorkojen alentamista sekä luopumista aikeista siirtyä kovan rahan lainoitukseen kaupungin omassa tuotannossa ja peruskorjauksessa.

* * *

Investointisuunnitelman osalta korostamme harkintaa ja suunnittelua uusien alueiden rakentamisessa niin, että turvataan myös palvelut, sekä Helsingin Energian investointeja uusiutuvaan energiaan.

Talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon hyväksyttiin tänä vuonna joukkoliikenteen osuuden lisääminen myös poikittaisessa liikenteessä. Tämä edellyttää bussi- ja raideliikenteen tarjonnan huomattavaa lisäämistä. Esimerkiksi Jokerilinjan kapasiteetti on jo tähän mennessä osoittautunut riittämättömäksi. Raide-Jokeria on syytä kiirehtiä. SKP:n ja asukaslistan ryhmän mielestä keskustatunnelin sijasta pitää investoida poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Lisäksi on syytä nostaa HKL:n tariffituen osuus yli 50 prosenttiin ja aloittaa ainakin joidenkin matkustajaryhmien osalta lippujen hintojen alentaminen. Vastustamme aikeita yhtiöittää HKL:n ja YTV:n joukkoliikennetoiminta.

* * *

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä ei pidä tehdä keppihevosta, jolla pienen sisäpiirin valmisteluilla ajetaan läpi yhä useampien palvelujen yhtiöittäminen, kilpailuttaminen ja ulkoistaminen. Budjettikehyksessä olisi syytä rajoittaa myös ostopalvelujen jatkuvaa lisääntymistä ja keskittyä palvelujen toteuttamiseen pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana.

Kuntapuitelaki edellyttää toimeenpanosuunnitelmien laatimista elokuun loppuun mennessä. SKP:n ja asukaslistan ryhmä ehdottaa, että tähän liittyen Helsingissä tehdään kartoitus lakisääteisten palvelujen toteutumisen ongelmista ja peruspalvelujen kehittämisohjelma. Esimerkiksi kotihoidon kokeilun surkeista tuloksista on syytä tehdä johtopäätökset ja laatia toimenpideohjelma, jolla kotipalvelut nostetaan sellaiselle tasolle, jossa on todella tarjolla sosiaalista kuntoutusta ja ikä-ihmisten kotona pärjäämistä edistävää palvelua.  Lisää resursseja tarvitaan myös hoitotakuun toteuttamiseen mm. hammashoidossa ja mielenterveyspalveluissa.

Köyhyyden lisääntyminen korostaa tarvetta lisätä sosiaalitoimen resursseja ja niiden suuntaamista ehkäisevään sosiaalityöhön. Toisaalta sosiaalitoimen määrärahojen lisäämistä edellyttää myös lakisääteisten velvoitteiden lisääntyminen, esimerkiksi lastensuojelulain tiukempien normien astuessa voimaan heti ensi vuoden alussa.

Kaiken kaikkiaan, on päästävä eroon peruspalvelujen alibudjetoimisesta ja ohjattava kaupungin ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, henkilöstön vakanssien lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.