Puitelain toteutussuunnitelma palautettava uuteen valmisteluun

Tämä ehdotuksen valmistelu edustaa sellaista hallintokulttuuria, jossa asukkaita pidetään alamaisina ja hallinnon kohteina, joita ei tarvitse edes kuulla. Samalla tässä näkyy se, miten kunta- ja palvelurakenneuudistuksella keskitetään valtaa johtaville virkamiehille ja tehdään valtuustosta pelkkä kumileimasin.

Suunnitelmaan sisältyvät arviot palvelujen tarpeista ja esitetyt toimenpiteet ovat monelta osin ristiriidassa keskenään.

Tässä ollaan esimerkiksi huolissaan työikäisten määrän ennustetusta vähenemisestä ja työttömyyden pitkittymisestä. Johtopäätöksistä puuttuu kuitenkin kunnan työpaikkojen lisääminen.

Arvioista ilmenee, että lapsiperheiden ja lasten osuus on Helsingissä vähenemässä. Sen sijaan, että esitettäisiin toimia kehityksen suunnan muuttamiseksi, on ehdotukseen kirjattu lapsiperheiden kannalta kielteisiä toimia, kuten koulujen ja terveysasemien vähentäminen. Toisaalta puuttuvat esitykset asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi.

Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy myös eräitä kannatettavia esityksiä. Tällaisia ovat muun muassa ehdotukset monipuolisista vanhustenkeskuksista ja vanhusten hyvinvointikeskuksista sekä esitys ohjelmasta asunnottomuuden poistamiseksi. Sen sijaan esimerkiksi toimeentulotukea tarvitsevien, vammaisten yksilöllisten kuljetuspalvelujen tai maahanmuuttajien aseman parantamiseksi tässä ei esitetä mitään uusia toimia.

Palvelutarpeiden arvioista käy selväksi, että vanhustenpalvelujen, terveydenhuollon ja ehkäisevän terveydenhuollon tarpeet kasvavat nopeasti. Vanhusten kotihoidon kokeilun surkeista tuloksista ei ole kuitenkaan tehty johtopäätöksiä. Suunnitelma terveysasemien vähentämisestä 27:stä 20:een korostaa erikoistumista lähipalvelujen, väestövastuualueiden kohtuullisuuden ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kustannuksella.
Kunnan omien palvelujen kehittämisen sijasta suunnitelmassa kannetaan sivulla 52 jopa huolta siitä, että kunnan peruspalvelujen kysynnän kasvu ja henkilöstön lisäys voisi uhata ”yksityisen sektorin kasvupotentiaalia”.

Henkilöstön saannin turvaaminen on lähivuosien suurimpia haasteita. Siihen vastaaminen edellyttää palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista. Tämän suunnitelman kohtaan 5 henkilöstöpolitiikasta ei sisälly kuitenkaan mitään toimia palkkauksen parantamiseksi. Sen sijaan toistetaan moneen kertaan kustannustehokkuuden lisäämistä.

Helsingille kertyy tänä vuonna verotuloja kohdan 4 mukaan ainakin 70 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetissa on ennakoitu. Miksei näitä varoja haluta käyttää henkilöstön palkkojen korottamiseen ja vakanssien lisäämiseen?

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää puitelain edellyttämän toimeenpanosuunnitelman ja selvityksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että luodaan edellytyksiä asukkaiden ja henkilöstön osallistumiselle sekä valmistellaan konkreettisia esityksiä peruspalvelujen rahoituksen ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi.