Terveyskeskusmaksut ja hoitotakuu

Terveyskeskusmaksut ja hoitotakuu 

Tämä vastaus hoitotakuun seurantaa koskevaan Olli Salinin ja
9 muun valtuutetun aloitteeseen vähättelee hoitotakuun toteuttamisessa ilmeneviä
ongelmia. Myös suhtautuminen potilaiden oikeuksiin on vastauksessa yliolkainen.

Muistutuslomake, jota kaupunginhallitus pitää tarpeettomana,
on itse todettu tarpeelliseksi paitsi potilasjärjestöissä myös Stakesissa. 

Olisin odottanut kaupunginhallitukselta vakavampaa
suhtautumista tilanteeseen. Tilastothan kertovat, että kaupungin
perusterveydenhuollon palveluja käyttää enää alle puolet helsinkiläisistä ja
väestön terveyserot kasvavat.

Terveyskeskuksen suunnitelmissa on asetettu tärkeimmäksi
tavoitteeksi väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Tämän tavoitteen
kanssa on ristiriidassa se, jos korotetaan terveyskeskusmaksuja. Maksut
vaikeuttavat entisestään pienituloisten asemaa ja lisäävät eriarvoisuutta
terveyspalvelujen käytössä. 

Sitä, otetaanko Helsingissä käyttöön valtioneuvoston ajamat korotetut
terveyspalvelujen maksut, pitäisikin arvioida ennen muuta terveyserojen
kaventamista koskevien tavoitteiden valossa. Terveyskeskuksen johto aikoo
kuitenkin sivuuttaa kokonaan tällaisen harkinnan. Kun tiedustelin mahdollisen
maksujen korotusesityksen käsittelyä, hallintolakimies ilmoitti, että maksujen
korotukset otetaan käyttöön ilman, että edes lautakunta käsittelee asiaa.

Kysynkin, onko myös asianomainen apulaiskaupunginjohtaja
sitä mieltä, että näin isossa ja kiistanalaisessa asiassa aiotaan sivuuttaa
valtuusto ja lautakunta? SKP:n ja asukaslistan ryhmän mielestä terveydenhuollon
maksut tulee käsitellä valtuustossa. Olemme näiden maksujen korottamista
vastaan. 

Kaupunginhallituksen vastauksessa nyt käsiteltävänä olevaan
aloitteeseen hoitotakuun seurannasta sivuutetaan se tosiasia, että hoitotakuulain
normit eivät toteudu vieläkään kattavasti.

Esimerkiksi sosiaalilautakunnan lausunnon mukaan
psykiatriassa vain 59 % potilaista pääsee akuuttivastaanotolle lain
edellyttämässä kolmessa vuorokaudessa. Perheneuvoloissa vain puolet perheistä
saa ensimmäisen käyntiajan hoitotakuun mukaisesti. Päihdehuollon korvaushoitoon
piti jonottaa viime vuoden lopulla keskimäärin yhdeksän kuukautta, vaikka lain
mukaan jonotusaika saisi olla enintään 6 kuukautta. 

Monien palvelujen osalta vastauksessa ja siihen liittyvässä terveyslautakunnan
lausunnossa kerrotaan vain, että hoitotakuun toteutumista seurataan, mutta ei
kerrota seurannasta mitään tilastoja. Näin on esimerkiksi hammashoidon osalta,
vaikka juuri hammashoidosta kuulee jatkuvasti tietoja vaikeudesta päästä
kaupungin hammashoitoon.

Edellä esitetyn perusteella esitän, että valtuusto päättää
palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että valtuustolle tehdään konkreettinen
selvitys hoitotakuun toteutumisesta ja hoitoon pääsyn enimmäisaikojen
toteutumisesta eri aloilla.