Pääkaupunkiseudun lähipalvelut, joukkoliikenne ja seutuvaltuusto

      Pääkaupunkiseudun lähipalvelut, joukkoliikenne ja seutuvaltuusto 

Pääkaupunkiseudun yhteistyötä koskevista valtuutettujen arvioista tehty yhteenveto osoittaa, että tämä yhteistyö koetaan virkamiesvaltaiseksi ja valtuustojen rooli kumileimasimeksi. Jos asiaa olisi kysytty myös asukkailta, olisi kritiikki epädemokraattisuutta kohtaan varmaan vielä kovempaa. Arviointiraportissa tämä murheellinen luku demokratiatilinpäätöksestä on ainoa, josta ei kuitenkaan esitetä mitään johtopäätöksiä tai toimenpiteitä.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että pääkaupunkiseudun kunnat esittävät säädettäväksi lain seutuvaltuustosta. Äänestäjät valitsisivat seutuvaltuuston kunnallisvaalien yhteydessä ja se johtaisi pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeita. Valtuusto valitsisi seutuhallituksen ja tarvittavan määrän lautakuntia. Samalla esitämme osallistuvaa lähidemokratiaa, jossa asukkaat voivat esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen ja toimivan aloiteoikeuden avulla ohjata alueensa peruspalveluja.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön keskeisenä sisältönä on nyt kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttaminen. Matti Vanhasen hallitus on linjannut hankkeen keskeiseksi tavoitteeksi kunnallisten palvelujen kilpailuttamisen tilaaja-tuottajamallilla ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamisen. 

MedOne havittelee koko pääkaupunkiseudun yhteispäivystystä

Pääkaupunkiseudun terveydenhuollon päivystyshanke on esimerkki siitä, miten yksityisten yhtiöiden ja julkisen palvelun roolit ovat menneet pahasti sekaisin.

Päivystyshanketta valmistelevan työryhmän puheenjohtajana on pörssiyhtiö MedOnen edustaja Jarmo Kantonen. Hän on MediUutisissa (9.5.2008) kertonut tavoitteekseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen ulkoistamisen. Vantaalla Kantonen jo valmisteli Peijaksen päivystystoiminnan ulkoistamisen MedOnelle. Päivystyshankkeen projektipäällikkönä puolestaan toimii Ricardo Menezes. Hän on kunnallisten terveyspalvelujen konsultoimiseen erikoistuneen Medividan pääomistajia ja Meditalo terveyspalvelut –vuokralääkäriyhtiön toimitusjohtaja. Menezes on esittänyt päivystyshankkeen loppuraporttiin linjauksia toimintojen ulkoistamiseksi.

Tässä on kyse hävyttömästä pyrkimyksestä kasvattaa yksityisten yritysten voittoja julkisten palvelujen ja veronmaksajien kustannuksella. Jos jotain pitää ulkoistaa, niin ulkoistettakoon MedOnen kaltaisten firmojen agentit pois pääkaupunkiseudun yhteishankkeiden valmistelusta! Pääkaupunkiseudun yhteishankkeista ei saa tehdä yhtiöittämisen eikä yksityistämisen Troijan hevosta.

”Suuruuden ekonomia” uhkaa lähipalveluja

Palvelujen kehittämisen lähtökohdaksi pitää ottaa asukkaiden tarpeet. Se tarkoittaa muutosta tämän arviointiraportin linjaan, jonka lähtökohtana on ”palvelujen yhteiskäytön laajentaminen palvelutuotannon tehostaminen niin, että tuotannon tehokkuuden kannalta keskeisiä kaupunkien toimintoja organisoidaan seudullisesti”.

Kilpailuttamisen ja yksipuolisen ”suuruuden ekonomian” sijasta on syytä korostaa julkisten lähipalvelujen kehittämistä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Esimerkiksi monikulttuuristen palvelujen kehittäminen on alue, jossa pääkaupunkiseudun yhteistyöllä voidaan todella parantaa asukkaiden palveluja. 

Valtiovalta vaikeuttaa palveluja

Pääkaupunkiseudun yhteistyön arviointiraportissa esitetään hyvin myönteinen arvio valtion roolista. SKP:n ja asukaslista on tästä eri mieltä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korottamishanke on esimerkki siitä, miten hallitus siirtää palvelujen rahoitusta entistä enemmän pienituloisille samaan aikaan kun se keventää rikkaiden verotusta. Valtion rahoituksen vähyys jarruttaa monia joukkoliikenteen investointeja. Asuntoministeri Vapaavuori lopetti ensi töikseen aravalainoituksen. Senaattikiinteistöt kerää keinotteluvoittoja. Innovaatioyliopiston valmistelu on esimerkki siitä, miten valtiovalta avaa tietä yliopistojen yksityistämiselle ja heikentää taidealan korkeakoulujen asemaa. Päivähoitoon hallitus ajaa entistä suurempia lapsiryhmiä. Laiminlyömällä toimeentuloturvan minimitason nostamista hallitus pahentaa köyhyyttä, joka koskee pääkaupunkiseudulla jo kymmeniä tuhansia ihmisiä. 

Kunnille rakentamisen liikelaitos

Arviointiraportissa annetaan kaunisteltu kuva Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmasta. Ongelmaksi nähdään vain tonttimaan saaminen. Rakennusliikkeillä on kuitenkin jo nyt varastossa valmiiksi kaavoitettua tonttimaata. Kilpailuvirastokin on kiinnittänyt huomiota siihen, että rakennusliikkeet hidastavat uutta tuotantoa pitääkseen hintatason korkeana. Suurimat ongelmat eivät liitykään tonttipulaan vaan rakentamisen ja asuntojen hintojen kohtuuttomaan nousuun.

Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat nousseet sääntelyn lopettamisen eli 90-luvun puolivälin jälkeen keskimäärin 70 % ja asuntojen hinnat 140 %. Sääntelyn purkamisen ohella tähän on vaikuttanut se, että rakennusalaa hallitsevat muutamat suuret yhtiöt.

SKP:n ja asukaslistan ryhmän mielestä pääkaupunkiseudun kuntien on syytä perustaa rakentamisen liikelaitos tai kunkin kunnan omat rakentamisen ja peruskorjaamisen yksiköt. Kunnat voivat hillitä asumiskustannusten nousua myös alentamalla maan ansiottomaan arvonnousuun sidottuja tonttivuokria, jotka ovat esimerkiksi Helsingissä yli kaksinkertaiset esimerkiksi Tukholmaan verrattuna. 

Raide-Jokeri ja joukkoliikenteen lippujen hintojen alentaminen

Helsingin seudulle on tarkoitus perustaa yhteinen joukkoliikenteen tilaajaorganisaatio, jossa olisi mukana kuntien lisäksi myös valtio VR:n lähiliikenteen tilaajana. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmän mielestä kilpailuttamista ei pidä laajentaa VR:n lähiliikenteeseen. Sen sijaan haluamme kiirehtiä Raide-Jokerin kaltaisten hankkeiden toteuttamista. Joukkoliikenteen osuus poikittaisessa liikenteessä on pääkaupunkiseudulla skandaalimaisen alhainen, vain 10 prosentin luokkaa. Tilanteen korjaaminen edellyttää myös joukkoliikenteen lippujen hintojen tuntuvaa alentamista ja toisaalta ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla.

Työntekijöiden palkkoihin pääkaupunkiseutulisä

Lopuksi kysymys osaavan henkilöstön riittävyydestä: Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 40 prosenttia kuntien työntekijöistä tulee eläkeikään. Tämä haaste on arviointiraportissa sivuutettu kokonaan.

SKP:n ja asukaslistan ryhmän mielestä pääkaupunkiseudulla tarvitaan kunta-alan sopimusten päälle tulevia ylimääräisiä palkankorotuksia, joilla otetaan huomioon seudun muuta maata korkeampi kustannustaso. Palkkojen parantaminen ja henkilöstön riittävän määrän turvaaminen ovat kunnallisten palvelujen suurimpia haasteita.

Ponsiesitykset

1. Valtuusto kehottaa selvittämään miten pääkaupunkiseudun yhteistyön hallinnon demokraattisuutta voidaan kehittää esimerkiksi vaaleilla valittavalla seutuvaltuustolla ja parantamalla muilla tavoilla asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

2. Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta linjaamaan pääkaupunkiseudun terveydenhuollon päivystyshanketta valmistelevan työryhmän edustajia siten, että hankkeella ei laajenneta päivystystoiminnan ulkoistamista.

3. Valtuusto kehottaa ottamaan kunnallisten lähipalvelujen kehittämisen keskeiseksi lähtökohdaksi, kun valmistellaan esitys pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen sopimuksen tarkistamisesta ja kehittämisestä.

4. Valtuusto edellyttää, että omistajaohjaukseen liittyvät linjaukset ja ratkaisut tuodaan valtuuston käsittelyyn ennen kuin niihin otetaan kantaa pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa ja sen koordinaatioryhmässä.

5. Valtuusto pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen yhteisten lippujärjestelmien kehittämisen tavoitteeksi otetaan lippujen hintojen alentaminen.