Miksi kaupunki tukee kiinteistöbisnestä?

Tämän ehdotuksen mukaan kaupunki vuokraa Salmisaaresta tontin
vuoteen 2065 asti noin 100 000 euron vuosivuokralla yksityiselle
liikuntakeskusyhtiölle. On tietysti hyvä, että tälle alueelle, jonka
läheisyyteen on tulossa myös lisää asutusta, saadaan liikuntatiloja.
Tonttivuokran määräytymisperusteita voi kuitenkin ihmetellä.

Esityksen mukaan liikuntakeskusyhtiö on suunnitellut hallin
pohjakerrokseen kaksi jääliikuntakaukaloa. Ensimmäiseen kerrokseen tulee muita
liikuntatiloja, hoitotilaa, liiketilaa ja ravintola. Toisessa ja kolmannessa
kerroksessa on seikkailupuisto, beach volley –kentät, Day Spa vesialtaat ja
toimistotiloja. Neljännessä kerroksessa on mm. sauna- ja kokoustiloja. Lisäksi
rakennukseen tulee kiipeilyhalli. Siis varsin monipuolinen kokonaisuus.

Vuokraa yhtiö maksaisi tontista kaupungille kuukaudessa 40
senttiä kerrosneliötä kohti.

Tätä tonttivuokraa voi verrata tämän kokouksen asialistan
seuraavassa kohdassa Malmin Roututorpan asuntotontille esitettyyn 2,10 euron
tonttivuokraan kuukaudessa asuntoneliötä kohti.

Jos Salmisaaren hallissa olisi kyse ei-kaupallisesta
toiminnasta, olisi halpa vuokra ihan ymmärrettävä. Kiinteistö Oy Salmisaaren
Liikuntakeskus aikoo kuitenkin tehdä bisnestä vuokraamalla tiloja
markkinahintaan muille yrittäjille ja ne taas periä markkinahintoja liikunnan
harrastajilta.

Liikuntatoimessa on varmaan monessa tapauksessa tarvetta
edistää tilojen saamista helpottamalla vuokria. Mutta missä kohtaan kulkee raja
liikuntaharrastuksen ja toisaalta kaupallisen bisneksen tukemisen välillä.
Tässä tapauksessa ei ole edes kyse liikuntajärjestöstä vaan kiinteistöyhtiöstä.

Onko kaupungin tehtävänä tukea liikuntaan liittyvää
kiinteistösijoittamista? Etenkin kun samaan aikaan muun muassa koulujen
liikuntatoimessa puuttuu resursseja ja liikuntajärjestöiltä peritään yhä
korkeampia vuokria.

Ehdotan, että valtuusto hyväksyy seuraavan ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo
valtuustolle selvityksen erilaisten liikuntatilojen vuokrien
määräytymisperusteista ottaen huomioon muun muassa erot mm. koulujen,
urheilujärjestöjen ja kaupallisten yritysten toiminnan luonteessa.

(Valtuusto hyväksyi ponnen lähinnä vasemmiston ja vihreiden äänin 50 – 30.)