Päivähoitoa ei pidä yksityistää

Tätä esitystä ”päivähoitotoiminnan käynnistämiskokeilusta” perustellaan ”palvelurakenteen monipuolistamisella”. Tosiasiassa kyse on yritystuesta ja palvelujen eriarvoisuuden lisäämisestä.

Valtuuston enemmistön asetti äsken hyväksytyssä talousarviossa tavoitteeksi vähentää kunnallisen päivähoidon kysyntää. Taloussuunnitelman mukaan päivähoidon määrärahoja leikataan vuodesta 2011 alkaen 10 miljoonalla eurolla vuodessa.

Nyt käsiteltävän esityksen mukaan samaan aikaan kun kaupungin oman päivähoidon rahoitusta leikataan, annetaan rahaa ja tiloja yksityisten päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon yksityisten yritysten perustamiseen ja toiminnan laajentamiseen.

Esitys on huonosti valmisteltu. Tässä ei selvitetä lainkaan, mitä tällaisen tuen jakaminen yksityisille yrityksille tarkoittaisi. Mihin ja kenelle nämä palvelut tulisivat? Tässä ei esitetä edes arviota siitä, paljonko rahaa kokeilu vie. Periaatteessa kokeilulle pitäisi esittää konkreettiset perustelut, esimerkiksi taloudelliset, sosiaaliset tai terveydenhoitoon liittyvät. Tässä ei esitetä mitään muuta perustelua kuin kaksi sanaa: ”palvelurakenteen monipuolistaminen”.

Meillä on jo kokemusta kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen vaikutuksista päivähoidossa. Ne eivät ole saaneet laajempaa vastakaikua lasten vanhempien keskuudessa. Sen sijaan kaupungin omiin päiväkoteihin on ollut tulijoita enemmän kuin on ollut paikkoja.

Selvitysten mukaan yksityisen päivähoidon tukemisesta hyötyvät ennen muuta hyvätuloiset, joilla on varaa maksaa palveluista enemmän. Samaan aikaan kotihoidon tukea saavat pienituloisimpien perheiden lapset eivät pääse julkisen varhaiskasvatuksen piiriin. Lapsiperheiden palvelujen puutteet ja syrjäytymiskehitys ovat johtaneet siihen, että Helsinkiin on muodostunut koulupudokkaiden lisäksi ”varhaiskasvatuspudokkaiden” ryhmä.

Espoosta voimme nähdä, miten yksityisten päiväkotien kilpailuttaminen on lisännyt päivähoidon epävarmuutta, kun päivähoitopaikka saattaa kilpailutuksen tuloksena vaihtua. Yksityiset hoitoalan yritykset ovat myös ketjuuntuneet ja siirtyneet usein suursijoittajien hallitsemien isompien yhtiöiden osaksi. Järvenpää on puolestaan esimerkki siitä, millaisiin ongelmiin lapsiperheet ja kunta voivat joutua, kun päivähoitoa ulkoistettiin yksityiselle päiväkotiyritykselle. Se päätyi konkurssiin, useiden päiväkotien toiminta loppui yhtäkkiä – ja kunnan piti kuitenkin vastata lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon.

Sosiaalilautakunnan sosialidemokraattiset jäsenet Terhi Mäki ja Sara Paavolainen olivat mielestäni oikeassa, kun he vastustivat yksityisten päiväkotiyritysten tukemista ja esittivät sen sijaan lisää rahaa kunnan oman päivähoitotoiminnan kehittämiseen, mm. lapsiryhmien pienentämiseen ja ammattitaitoisen henkilöstön lisäämiseen. Ihmettelen, että kaupunginhallituksessa kukaan ei yhtynyt tähän vastaesitykseen.

On nurinkurista ja suorastaan edesvastuutonta, jos valtuusto hyväksyy avoimen valtakirjan tukea yksityisten päiväkotien ja yksityisten perhepäivähoitoyritysten perustamista sen jälkeen kun äsken hyväksytyssä taloussuunnitelmassa on juuri päätetty alimitoittaa kaupungin omien päivähoitopaikkojen määrä ja leikata vuodesta 2011 alkaen päivähoidon määrärahoja 10 miljoonalla eurolla. Mitä tulee päivähoidon kokeiluihin, niitäkin voidaan kehittää kaupungin oman päiväkotitoiminnan ja perhepäivähoidon puitteissa, kunhan niihin turvataan riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä

Ehdotan, että valtuusto hylkää esityksen päivähoitotoiminnan käynnistämiskokeilusta.

(Ehdotus hylättiin äänin 73-4, yksityistämishanketta vastustivat vain Yrjö Hakanen ja SDP:n Lilli Autti, Rakel Hiltunen ja Tarja Tenkula.)