Miksi kaupunki puuhaa 100 metrin laituria Natura-alueelle yksityisen firman tarpeisiin?

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn on tulossa Kallahdenniemen asemakaavaesitys. Kesken kaavan valmistelun on kiinteistöviraston tilakeskus hakenut niemen eteläkärkeen, Kuningattareen poikkeuslupaa noin 100 metrin laiturille, jonka rakentaminen on ristiriidassa alueen luonnonsuojelua ja yleistä virkistyskäyttöä koskevien tavoitteiden kanssa.

Kuningatar on maisema- ja luontoarvoiltaan poikkeuksellisen hieno alue. Niemeä ympäröivät alueet vedenalaisine hiekkasärkkineen ovat Natura 2000 –aluetta. Osa vesialueesta, rantaniityistä ja niemelle vievä kannas ovat luonnonsuojelualuetta. Kallahdenniemi kuuluu myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.

Alueelle tehdyssä luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa todettiin, että Kuningattaren ranta-alueelle ei tule rakentaa laitureita. Vuonna 2007 tehty selvitys Kuningattaren niemeen suunnitellun maankäytön vaikutuksista Kallahden Natura 2000 –alueeseen koski 30 metrin pituista laituria, josta vain 2,5 metriä olisi kiinteää laituria.

Tilakeskus on sittemmin hakenut poikkeuslupaa olennaisesti pidemmälle, noin 100 metrin laiturille, josta noin 30 metriä olisi kiinteää ja loppuosa kelluvaa. Laituri edellyttää suunnitelman mukaan merenpohjan ruoppausta ja sen uusimista aika-ajoin. Luonnonsuojelulaki ja Natura-säädökset edellyttävät tällaisen hankkeen vaikutusten arvioimista sekä suojelualueen että sitä ympäröivän alueen osalta. Tällaista selvitystä ei ole tehty, vaikka laiturisuunnitelma on kasvanut yli kolme kertaa pidemmäksi, muuttunut pienvenelaiturista suuremmille aluksille tarkoitetuksi ja vesibussiliikenne siirtyisi aiemmin esillä olleesta Riveliniemestä (jossa jo on laituri ja syvempi ranta) Kuningattareen.

Helsingin ympäristölautakunta on todennut (14.9.2010), että ”kaava-alueelle suunnitellun noin 100 metrin laiturialueen varauksen vaikutuksia Natura-alueeseen, Natura-tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeisiin aluetta ympäröiviin alueisiin sekä niemen kärjen, ns. Kuningattaren yleiseen virkistyskäyttöön ei ole selvitetty riittävästi”.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen ja Kuningattaren vuokralaisen suunnitelmat rajoittaisivat myös alueen yleistä virkistyskäyttöä. Tilausravintolan ja –saunan käyttö rajoittaa mahdollisuuksia kiertää niemeä rantoja pitkin ja muutenkin alueen yleistä käyttöä. Toisaalta yksityisen yrityksen aikomus tuoda alueelle asiakkaita vesibusseilla ja purjealuksilla uhkaisi sekä vedenalaisia hiekkasärkkiä että alueen lintujensuojelua. Laituri tulisi olemaan kyseisen yrityksen hallinnassa.

Laiturihanke pysäytettävä

Laituri ja sen vaikutukset koskevat siten laajasti luonnonsuojelualuetta ja rajoittavat Kuningattaren yleistä virkistyskäyttöä. Siksi kysymystä laiturin sijoittamisesta ja rakentamisesta ei pidä ratkaista poikkeusluvalla. Esitän, että kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana pysäytätte kiinteistöviraston tilakeskuksen Kallvikinniemen Kuningattareen poikkeusluvalla valmisteleman laiturihankkeen.  

Samalla esitän selvitettäväksi, onko tilakeskuksen ja vuokralaisen välillä tehty sopimuksia, jotka ovat ristiriidassa Kallvikinniemen luonnonsuojelua ja yleistä virkistyskäyttöä koskevien tavoitteiden ja velvoitteiden kanssa. Jos tällaisia sopimuksia on tehty, on syytä selvittää, miten ne voidaan purkaa tai muuttaa. Yleistä virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua ei pidä alueella rajoittaa yksityisen liiketoiminnan hyväksi. On Natura-periaatteiden vastaista, että laituri voitaisiin sijoittaa alueelle yksityisen liiketoiminnan tarpeiden perusteella. Myös ympäristölautakunnan päätös, jonka mukaan laiturialueen vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi, edellyttää asian kunnollista selvittämistä. Koska vuokrasopimukseen ei tilakeskuksesta saamieni tietojen mukaan ole kirjattu tätä noin 100 metrin laiturihanketta, on kaupungilla mahdollisuus ja syytä luopua siitä.  

Pyydän myös selvittämään, onko miljoonaluokkaa oleva investointi huvilan kunnostamiseen ja laituriin päätetty kiinteistövirastossa ennen kiinteistön vuokraamista vai onko siitä sovittu vasta vuokraamisen yhteydessä tai sen jälkeen? Oliko kaupungin investointeina antama tuki ja sen suuruus myös muiden mahdollisten tarjouskilpailuun osallistuneiden tai sitä harkinneiden tiedossa? Entä millä perusteella laiturin rakentamiseen liittyvää kiviainesta on jo tuotu rannalle ja mereen, vaikka poikkeuslupa ei ole saanut lainvoimaa?

Lopuksi tiedustelen, onko ennen poikkeusluvan hakemista selvitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja? Samalla yrittäjällä on ravintolatoimintaa läheisessä Riveliniemessä, jossa on jo laituri, johon pääsee mm. purjeveneillä. Tarvitaanko vain noin 500 metrin etäisyydelle toinen laituri, johon pääsee muillakin kuin pienveneillä? Noin 100 metrin laiturin rakentaminen ei sisältynyt myöskään apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen aloitteesta aikoinaan valmisteltuun helsinkiläisen kalastajakulttuurin esittelyyn tähdänneeseen kehittämishankkeeseen. Toisaalta Vuosaaren asukastoimijat ovat ns. Vuosaari Marina –suunnitelmassa esittäneet Vuosaaren suursataman eteläpuolelle pienveneilyä palvelevaa keskusta, kahviloita ja ravintoloita, vesibussilaituria ja muuta merellistä toimintaa. Onko nämä vaihtoehdot selvitetty perusteellisesti?

Kuningattaren laiturihankkeesta luopumista korostaa vielä se, että hanketta on valmisteltu vähin äänin, asukkaita ja asukasjärjestöjä kuulematta. Asukkaille alun perin esitetyssä kaavaluonnoksessa ei ollut tällaista laituria eikä poikkeuslupaa haettaessa järjestetty asukkaiden kuulemistilaisuuksia.