Helsinki mukaan Rio+20 –kehitykseen
Helsinki mukaan Rio+20 –kehitykseen
Ensi vuonna pidetään Rio de Janeirossa YK:n kestävän kehityksen huippukokous. Kaksi kymmentä vuotta sitten Riossa pidetystä konferenssista lähti liikkeelle prosessi, joka johti Euroopassa kaupunkien kestävän kehityksen Aalborgin asiakirjaan ja käynnisti Helsingissä paikallisagendatyön.
Kestävän kehityksen paikallisagenda 21 oli laaja prosessi, jossa valmisteltiin Helsingille kestävän kehityksen ohjelma laajassa yhteistyössä asukkaiden, kansalaisjärjestöjen, kaupungin hallintokuntien ja erilaisten intressitahojen kanssa. Helsinki oli tuolloin ensimmäinen eurooppalainen pääkaupunki, joka hyväksyi kaupunginvaltuustossa kattavan kestävän kehityksen toimintaohjelman.
Entä nyt, miten Helsinki valmistautuu Rio+20 –konferenssiin? YK on määritellyt Rio+20:lle kaksi pääteemaa. Toinen koskee kestävää taloutta ja köyhyyden vähentämistä, toinen sellaisen hallinnon muodostamista, joiden kautta tällaista kehitystä voidaan ohjata demokraattisesti. Tässä yhteydessä on vahvasti esillä myös paikallishallinnon, kuntien rooli.
Helsinki allekirjoitti vuonna 1995 Aalborgin julistuksen kaupunkien kestävän kehityksen tavoitteista. Vuonna 2004 Aalborg+10 konferenssissa edettiin julistuksesta sitoumuksiin, joiden toteuttamiseksi kaupungit määrittelevät yhdessä asukkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet. Suomalaisista kunnista Aalborgin sitoumukset ovat allekirjoittaneet Hämeenlinna, Turku, Tampere, Lahti, Kotka ja Maarianhamina. Suomen Kuntaliitto on julkaissut sitoumukset asiakirjan suomeksi.
Helsinki on lähtenyt mukaan eräisiin kaupunkien yhteisiin sitoumuksiin, lähinnä ilmastopolitiikassa ja Itämeren suojelussa. Sen sijaan kokonaisvaltaisempi kestävän kehityksen ohjelmatyö uhkaa nyt päättyä. Kaupunginvaltuuston strategiassa käsitellään näitä asioita, ja hyvä niin. Mutta tiedämme kaikki, että se ei ole sama kuin toimintaohjelman konkreettinen käsittely. Eikä valtuuston strategian tekemisessä asukkailla ja muilla paikallisilla toimijoilla ole mitään roolia. Isojen asioiden – kuten sosiaaliset ja ekologiset haasteet – käsittely valtuuston strategiaohjelmassa ei poista tarvetta linjata niitä tarkemmin erillisillä toimintaohjelmilla.
Toivonkin, että Helsinki palaa Rio+20 konferenssin valmisteluissaan uudelleen aktiiviseksi kestävän kehityksen paikallisten toimintaohjelmien tekijäksi. Siksi ehdotan seuraavaa pontta: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää Helsingin mahdollisuudet allekirjoittaa Aalborgin sitoumusasiakirjan ja asettaa yhdessä asukkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet sitoumusten toteuttamiseksi.”
(Pontta kannatti Thomas Wallgren, sd. Valtuusto hylkäsi ponsiesityksen äänin 22 puolesta, 25 vastaan, 36 tyhjää.)
