Arviokertomuksen johdosta tehdyt toimet
Haluan nostaa tästä selvityksestä esille tässä yhteydessä vain kaksi asiaa. Toinen koskee sitovien tavoitteiden asettamista ja toinen valvontaa kilpailuttamisen yhteydessä.
Tarkastuslautakunta halusi vahvistaa luottamushenkilöiden roolia sitovien toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa. Käytännössä mennään kuitenkin monilla alueilla päinvastaiseen suuntaan.
Sosiaali- ja terveysviraston budjetin osalta valtuustolla oli budjettikäsittelyssä entistä vähemmän mahdollisuuksia edes tietää, mihin rahat menevät, kun viraston palvelubudjetista esitettiin vain kokonaissumma. Joukkoliikenteen osalta HSL-kuntayhtymän roolia on vahvistettu niin, että valtuusto ei käytännössä enää ohjaa sitä millään tavoitteilla. Valtuutettu Sumuvuori kiinnitti aiheellisesti huomiota myös tietotekniikka-asioihin.
Tarkastuslautakunta edellytti sosiaalivirastolta palvelujen ostojen valvonnan parantamista kilpailuttamisessa.
Vammaisten ja vanhusten asuntojen muutostöiden kilpailuttamisesta Helsinki sai äsken eduskunnan oikeusasiamieheltä moitteet siitä, että sosiaalivirasto oli laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa ja varmistaa hankintojen toteuttaminen kilpailutuksen perusteella tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Tässä tapauksessa sosiaalivirasto ja myös kaupungin johto kiistivät lähes kaksi vuotta näiden töiden laskuttamiseen liittyvät epäselvyydet. Näin vielä senkin jälkeen, kun olin pyytänyt laskut nähtäväksi ja laskuista suuri osa ylitti moninkertaisesti sovitut hinnat ja oli vailla mitään erittelyä.
Jopa eduskunnan oikeusasiamiehelle annettiin väärää tietoa kaupunginhallituksen vastauksessa kanteluun, jonka tein yhdessä pienyrittäjä Aulis Karosen kanssa. Kun toimitimme oikeusasiamiehelle kopiot tositteista kolmen kuukauden ajalta, väitettiin että erittely laskujen perustaksi löytyy urakkatarjouksista. Oikeusasiamiehen selvitys osoitti, ettei erittelyä ollut myöskään kyseisten kolmen yrityksen urakkatarjouksissa. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että yksi ja sama rakennusmestari valitsi kilpailutuksen perusteella lautakunnalle esitetyt tarjoukset, valvoi töitä ja hyväksyi laskut.
Kysynkin kaupunginjohtajalta, miksi epäselvyydet laskutuksessa kiistettiin vielä senkin jälkeen kun ne olivat dokumentoidusti tulleet esille?
Miksi entisen vammaisten, vanhusten ja kaupungin kustannuksella tapahtuneen ylilaskutuksen annettiin jatkua toista vuotta ja käytäntöjä muutettiin vasta kun asiasta jouduttiin vastaamaan oikeusasiamiehelle?
Miksi kaupunki ei ole ryhtynyt perimään takaisin erittelemättömien laskujen perusteella maksettuja ylihintoja?
Entä, miten kaupunki aikoo hyvittää rehellisillä tarjouksilla kilpailusta hylätyille pienyrittäjille sen, että kaupunki hyväksyi kilpailussa alihintaisia tarjouksia ja maksoi niiden avulla kilpailun voittaneille yrityksille käytännössä jopa moninkertaisesti enemmän?
(Kaupunginjohtaja lupasi palata kysymyksiin myöhemmin.)
