Haaste puolueille korjata tulonjakoa ja toimia sotaa vastaan

Kun hallituspuolueet kehuvat esimerkiksi työpaikkojen lisääntymisellä, pitää kysyä, miten on mahdollista, että kokonaistyöaika ei ole kasvanut juurikaan Lipposen toisen hallituksen kaudella. – Työttömyyden sijasta hallitus on puolittanut työpaikat pätkätöiksi. Tai miksi hallituspuolueiden kansanedustajat hyväksyivät yksimielisesti työllisyysmäärärahojen vähentämisen, vaikka työttömyys kasvaa.

Kun terveyspalveluilla ja hyvinvointivaltiolla riittää ystäviä nyt vaalien alla, pitää kysyä, miksi hallituspuolueet leikkasivat puolet kansallisen terveysprojektin määrärahoista ja jatkoivat kuntien valtionosuuksien leikkaamista, jonka myötä ne ovat vieneet kunnilta kahdeksan vuoden aikana jo kolme miljardia euroa. Tai miksi eduskunta on antanut yksimielisesti EU-komissiolle valtuudet neuvotella suljettujen ovien takana Maailman kauppajärjestössä palvelujen vapaakauppasopimuksen laajentamisesta koskemaan myös monia julkisia palveluja.

Kun esimerkiksi Vasemmistoliitto markkinoi vaaleissa ohjelmaa köyhyyden ja toimeentulo-ongelmien poistamiseksi, pitää kysyä, miksi se on itse ollut päättämässä samojen perusturvan määrärahojen leikkaamisesta kahdeksan kertaa suuremmalla summalla. Tai miksi se on ollut mukana ajamassa tupo-linjaa, jonka tuloksena osakkeenomistajat ovat voineet nostaa Lipposen toisen hallituksen kaudella yli 40 miljardia euroa – siis 240 miljardia vanhaa markkaa – osinkoina, vieläpä verovapaana tulona?

Kun Vasemmistoliitto esiintyy nyt aravalainojen ehtojen helpottamiseksi, pitää kysyä, mikä on asuntoministerinä toimivan Vasemmistoliiton puheenjohtajan vastuu siitä, että asuntotuotanto on pudonnut Lipposen hallituskaudella puoleen ja vuokrat nousseet puolta korkeammiksi.

SKP haastaa muut puolueet keskusteluun valtavasti paisuneiden osinkotulojen leikkaamiseksi työllisyyden, palkansaajien ostovoiman, julkisten palvelujen ja perusturvan hyväksi.

Hallitus piilottelee leikkauslistoja yli vaalien

Hallituspuolueet ja keskusta käyvät vaaleihin ”sammutetuin lyhdyin”. Ne välttävät sitoutumasta konkreettisiin asioihin ja tähtäävät hallitukseen millä hinnalla tahansa.

Hallitus on lykännyt vaalien yli valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysryhmän esitykset. Se on lykännyt yli vaalien kauppa- ja teollisuusministeriön esityksiä valtionyhtiöiden yksityistämisen jatkamisesta, jossa asiaa valmistelevan ylimmän virkamiehen Markku Tapion mukaan periaatteessa kaikki valtionyhtiöt ovat kaupan. Se on lykännyt yli vaalien kansanedustaja Antti Kalliomäen turvallisuuspoliittisen ryhmän esitykset.

Mitä muuta syytä lykkäämiseen voi olla kuin se, että valmisteilla on lisää heikennyksiä ja muita äänestäjien enemmistön toiveiden vastaisia ehdotuksia, joihin valtiovarainministeri Sauli Niinistö jo viittasi? Esimerkiksi pääministeri  Lipposen televisiokeskustelussa Sailaksen työryhmän valikoimasta esille nostama työmarkkinatuen muuttaminen ”aktivointirahaksi” tähtää työttömien pakottamiseen halpatyövoimaksi alle kaikkien työehtosopimusten.

Ulkopolitiikkakin on tehty ”Nato-yhteensopivaksi”?

Hallitus ei saa otetuksi selvää kantaa edes kysymykseen sota vai rauha.

Pääministeri Lipposen puhuu rauhasta vain ”mahdollisuuksien mukaan”, vaikka USA:n johto valmistelee rikollista hyökkäyssotaa ja on selvästi päättänyt hyökätä riippumatta YK:n asetarkastajien työn tuloksista. Se, että hallitus ei suostu ottamaan selvästi kantaa sotaa vastaan, osoittaa häpeällistä vastuuttomuutta, USA:n johdon maailmanherruuspyrkimysten edessä rähmällään makaamista ja Suomen rauhanpolitiikan perinteiden hylkäämistä.

USA:n imperialistinen politiikka on itse synnyttänyt Saddam Husseinin kaltaiset diktaattorit. Eikä nytkään ole kyse Irakin kovia kokeneen kansan ihmisoikeuksista vaan USA:n johdon pyrkimyksestä vallata Irakin öljylähteet ja ottaa kontrolliinsa niin energiamarkkinat kuin Lähi-idän strategisesti tärkeä alue.

USA:n valmistelemaa hyökkäystä vastaan on noussut entistä laajempi sodanvastainen liike. Sen puitteissa ovat yhteistyössä mitä erilaisimmat ihmiset ja järjestöt. Ensi lauantaina järjestettävästä kansainvälisestä toimintapäivästä on tulossa laajin sodanvastainen mielenosoitus pitkiin aikoihin.

SKP haastaa muut puolueet mukaan sodanvastaiseen toimintaan
Kommunistiset puolueet ovat aktiivisesti järjestämässä sodanvastaista toimintaa ja ottaneet myös yhdessä kantaa USA:n ja Naton imperialistista sotapolitiikkaa vastaan.

Mukana ovat myös monien puolueiden nuorisojärjestöt. Mutta missä ovat muut suomalaiset puolueet? Ovatko hallituspuolueet sitoutuneet asehankintojen Nato-yhteensopivuuden lisäksi myös ulkopolitiikan yhteensovittamiseen USA:n johtaman sotaliiton kanssa – vai miksi ne eivät ole puolueina mukana laajassa sodanvastaisessa liikkeessä? Entä miksi hallitukseen näkyvästi pyrkivät puolueet – kokoomuksesta vihreisiin ja vasemmistoliittoon –  eivät ole asettaneet sodan ja Nato-jäsenyyden vastustamista kynnyskysymykseksi vaalien jälkeisissä hallitusratkaisuissa?

SKP haastaa muut puolueet mukaan sodanvastaiseen toimintaan, ottamaan selvästi kantaa sotaa ja Natoa vastaan.