Johtavatko kenraalit Suomen turvallisuuspolitiikkaa?
Onko Suomen turvallisuuspolitiikan johto siirtynyt presidentiltä ja hallitukselta kenraaleille vai yrittääkö poliittinen johto käyttää kenraaleja sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla olevan yleisen mielipiteen käännyttämiseen?
Ovatko presidentti Tarja Halonen ja hallitus hylänneet sotilaallisen liittoutumattomuuden vai onko puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala ryhtynyt vetämään omaa poliittista linjaa liputtaessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa EU:n yhteiseen puolustukseen osallistumisen ja Naton puolesta?
Korostaessaan Euroopan unionin yhteisen puolustuksen ja turvatakuiden nojaavan Naton ja viime kädessä USA:n asevoimaan Kaskealan puheenvuoro osoittaa miten perustuslakiesitys kytkee Suomea EU:n kautta Natoon ja USA:n sotaisaan politiikkaan. Jos hallitus aikoo pitää kiinni ohjelmaansa kirjatusta sotilaallisesta liittoutumattomuudesta sen on käytettävä veto-oikeuttaan hallitusten välisessä konferenssissa EU:n militarisoimisen estämiseksi.
Kyse ei ole vain siitä, osallistuvatko suomalaiset joukot tulevaisuudessa EU:n sotilaallisiin interventioihin, vaan Euroopan unionin luonteen muuttamisesta sotilasliitoksi, jota varten EU:n puitteisiin aiotaan muodostaa tarvittavat sotilaallisen rakenteet. Perustuslakiin liittyvän turvatakuujulistuksen ohella tämä muutos sotilasliitoksi on kirjattu myös varsinaiseen perustuslakitekstiin, muun muassa perustuslain I osan artikloihin 40 ja 42. Samalla on kyse EU:n turvallisuuspoliittisen linjan muuttamisesta lähemmäs presidentti George W. Bushin sotapolitiikkaa ja valmiudesta tehdä sotilaallisia interventioita muihin maihin ilman YK:n valtuutusta.
EU:n muuttaminen sotilasliitoksi ja sen kytkeminen Natoon on niin olennainen muutos, että pelkästään tästä syystä perustuslaista pitää järjestää kansanäänestys.
Eduskunnalla ei ole valtuuksia päättää tällaisesta asiasta ilman kansanäänestystä, koska eduskuntapuolueet vakuuttivat ennen vaaleja Suomen pysyvän liittoutumattomana. Valtakirjaa sotilaalliseen liittoutumiseen ei annettu myöskään EU-jäsenyydestä vuonna 1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä, koska hallitus nimenomaan vakuutti silloin kansalaisille, että EU-jäsenyyden hyväksyminen ei vie sotilasliittoon.