Vaihtoehto kuntapalvelujen rahoituskriisille ja valtapuolueiden tyhjille lupauksille
Puheenvuoroja
Valtapuolueiden edustajien television vaalitenteissa vaatimalle kuntien talouden ”sopeuttamiselle ja tehostamiselle” eli palvelujen leikkaamiselle ja yksityistämiselle on vaihtoehto. Monet hyvinvointipalvelut rakennettiin silloin, kun Suomessa oli rahaa vähemmän kuin nyt. Miksi niiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen ei olisi varaa nyt, kun rahaa on enemmän kuin koskaan?
Kansantuote on kasvanut 1990-luvun alun laman jälkeen puolella. Julkinen talous on ollut jo pitkään ylijäämäinen. Suuryhtiöt tekevät ennätysvoittoja. — Mutta kunnalliset palvelut on ajettu rahoituskriisiin, kun hallitukset ovat leikanneet kuntien vuotuista rahoitusta 1990-luvun alun jälkeen yli viisi miljardia euroa. Kunnat eivät ole hyötyneet talouden kasvusta vaan kuntien osuutta kansantuotteesta on supistettu. Työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttuminen pääomatulojen hyväksi on sekin murentanut kuntien rahoitusta, sillä pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa.
Suomen kommunistinen puolue haastaa valtapuolueet, jotka puhuvat vaalikentillä kunnallisten palvelujen puolesta, mutta ovat leikanneet ja aikovat taas leikata kuntien valtionosuuksien indeksitarkistuksia ja lykätä niiden maksatusta. Samoin haastamme valtapuolueet, jotka valmistelevat parhaillaan kunnissa budjetteja, joissa jatketaan peruspalvelujen alibudjetoimista.
SKP esittää kunnallisten palvelujen rahoituksen turvaamiseksi kuuden kohdan ohjelman, jolla kunnallisvero muutetaan progressiiviseksi, kunnille annetaan oikeus verottaa myös pääomatuloja, kuntien osuus yhteisöveron tuotosta palautetaan takaisin 45 prosenttiin, kuntien valtionosuudet nostetaan seuraavien neljän vuoden aikana takaisin 1990-luvun alun tasolle, tavanomainen asuminen vapautetaan kiinteistöverosta ja muiden kiinteistöjen vero porrastetaan pienyrityksille edullisemmaksi ja lisäksi ympäristölupavelvollisille yhtiöille säädetään ympäristömaksu.
Myös kunnissa on asetettava asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen ja peruspalvelut etusijalle. Esimerkiksi Helsingissä pitää lopettaa peruspalvelujen jatkuva alibudjetoiminen, jolle ei ole mitään taloudellisia perusteita, kun kaupungin liikelaitokset tekevät tänäkin vuonna voittoa ennakkotietojen mukaan yhteensä 184 miljoonaa ja myös kokonaisuutena kaupunki on tekemässä voittoa noin 100 miljoonaa euroa. Kunnissa on tehtävä konkreettiset ohjelman peruspalvelujen alasajon pysäyttämiseksi ja niiden määrärahojen tason nostamiseksi niin, että turvataan laadukkaiden palvelujen järjestäminen pääsääntöisesti kunnan omana toimintana.