Hallituksen turvallisuusselonteko murentaa liittoutumattomuutta

Hallitus on pudottanut selonteossaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan määritelmästä pois sotilaallinen liittoutumattomuus. Sen on korvannut osallistuminen Euroopan unionin sotilaalliseen toimintaan.
 
Sotilaallinen liittoutumattomuus oli vielä edellisessä selonteossa vuonna 2001 yksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan kolmesta perustekijästä. Tällä viikolla eduskunnalle esitellyssä selonteossa sen sijaan korostuu ”täysimääräinen osallistuminen EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen”.
 
Sotilaallinen liittoutumattomuus kyllä mainitaan, lähinnä kun perustellaan Suomen armeijan varustelumenojen suuruutta, mutta ei kertaakaan, kun määritellään ”Suomen toimintalinja”. Näin pidetään avoinna myös Nato-optiota.

YK:n vain EU:n periaatteet?

Presidentti Tarja Halonen yhtyi viime viikolla YK:n yleiskokouksessa pääsihteeri Kofi Annanin esittämään tuomioon ilman YK:n mandaattia tapahtuvien sotatoimien laittomuudesta. Tämä linja ei näy kuitenkaan Matti Vanhasen hallituksen turvallisuusselonteossa, ei myöskään YK:n globalisaatioraportti, jota Halonen oli valmistelemassa.

Suomen perinteisesti korostamien YK:n periaatteiden sijasta selontekoa hallitsevat EU:lle joulukuussa hyväksytyn turvallisuusstrategian ja unionin perustuslakiesityksen linjanvedot, joihin myös Suomen hallitus on sitoutunut.
 
Selontekoon on kirjattu kaikki EU:n perustuslakiesityksen velvoitteet, vaikka perustuslakia ei ole vielä edes hyväksytty. Selonteon mukaan Suomi osallistuu täysimääräisesti EU:n nopean toiminnan taistelujoukkoihin, pysyvään rakenteelliseen sotilasyhteistyöhön, keskinäisiin turvatakuisiin ja EU:n varusteluyhteistyöhön, jonka tarkoituksena on vahvistaa unionia ”globaalina toimijana”.
 
Armeijan varustelun painopiste on ”vaativaan toimintaan kykenevien joukkojen” kehittämisessä. Tähän liittyy hallituksen ilmoitus rauhanturvalain ”saattamisesta ajan tasalle”. Nykyisen lain mukaan joukkoja voi lähettää vain sellaisiin rauhanturvaoperaatioihin, joilla on YK:n tai Ety-järjestön valtuutus. Perustuslakiesityksen mukaan EU on kuitenkin valmis ottamaan oikeuden tarvittaessa omiin käsiin ja toteuttamaan sotilaallisia interventioita ilman YK:n valtuutusta.
 
Kyse on periaatteessa yhtälailla laittomasta sodankäynnistä kuin USA:n johtama hyökkäys Irakiin. Tältä kannalta on ymmärrettävää, että selonteossa ei esitetä selvästi myöskään arviota USA:n sotapolitiikan laittomuudesta.
 
EU ja NATO

Selonteon mukaan lähivuosien keskeisiä haasteita on viime vuonna sovitun EU:n ja Naton pysyvän yhteistyön kehittäminen (ns. Berliini plus –järjestely). EU:n nopean toiminnan taistelujoukoista tehdään Naton taistelujoukkojen kanssa ”toisiaan tukevia ja täydentäviä”. Selonteon mukaan joukkoja aiotaan lähettää sekä EU:n että Naton johtamiin operaatioihin.

Hallitus selittää, että lähettämisestä päätetään aina erikseen kansallisesti. Selonteossa painotetaan kuitenkin sitä, että ”osallistumista koskevat kansalliset varaumat tulee pitää mahdollisimman vähäisinä” ja ”päätöksenteon on oltava riittävän tehokasta”. Samoin korostetaan EU:n perustuslain esitetyn ”yhteisvastuulausekkeen” velvoitetta terrorismin vastaisessa sodassa ja hyökkäystilanteissa. Kokemusten perusteella Suomen hallitus tuleekin sopeutumaan siihen, mitä isommat tahtovat.

”Hyvä vihollinen”

Terrorismista on tullut kylmän sodan jälkeisen ajan ”hyvä vihollinen” niille, jotka haluavat voimistaa militarismia niin kansainvälisesti kuin yhteiskuntien sisällä. Vaikka hallitus viittaa selonteossa tarpeeseen vaikuttaa yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka luovat pohjaa terrorismille, korostuvat selonteossa ensisijassa sotilaalliset toimet.
 
Terrorismin kaltaisten uhkien varjolla on häivytetty myös armeijan ja siviiliyhteiskunnan välinen raja. Kansainvälisiin operaatioihin varustautumisen ohella esitetään armeijan sisäpoliittisten tehtävien laajentamista, vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen pohjalle muodostettavia maakuntajoukkoja ja poliisivaltuuksien laajentamista. Sonerasta Supoon ulottuvat rikosepäilyt teletietojen väärinkäytöstä eivät näy selonteossa huolena kansalaisten perusoikeuksien vaarantumisesta.

Asevarusteluun taas lisää

Vaikka Suomeen ei selonteonkaan mukaan kohdistu laajamittaisen sodan uhkaa, on selonteon keskeinen uhkakuva ”sotilaallisen voiman käyttö, joka voi olla strateginen isku tai strategisella iskulla alkava hyökkäys (Suomen) alueiden valtaamiseksi”.
 
Pitäytymällä tällaisiin kylmän sodan uhkakuviin hallitus yrittää pehmittää yleistä mielipidettä hyväksymään selonteon johtopäätökset ennätyssuurten varustelumenojen tarpeellisuudesta myös jatkossa ja osallistumisesta EU:n ja Naton johtamiin taistelujoukkoihin, mikä on selvästi ristiriidassa kansalaisten enemmistön kannattaman sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.

Selonteossa esitetään, että Lipposen hallituksen — yksimielisesti — ennätystasolle nostamat asemäärärahat pidetään vähintään tällä tasolla myös seuraavalla kaudella eli ainakin vuoteen 2012. Rahaa menee mm. Hornettien varustamiseen ilmasta—maahan täsmäasejärjestelmillä ja raskaisiin kuljetuskoneisiin, joita tarvitaan EU:n ja Naton johtamissa operaatioissa. Nykyisen asevarustelun tason yli tulee vielä maamiinojen korvaaminen uusilla aseilla. Samalla Suomen armeijaa muokataan EU:n ja Naton malliin.
 
Missä Venäjän-politiikka?

Maamiinoista on muodostunut suomalaisessa keskustelussa eräänlainen peitekoodi ”Venäjän uhkalle”. Hallitus tietää hyvin, että itärajaan ei kohdistu maajoukkojen hyökkäysuhkaa. Puheilla maamiinoista ja tarpeesta korvata ne muilla vastaavaan tarkoitukseen sopivilla aseilla ylläpidetään uhkakuvaa, jota tarvitaan Suomen viemiseksi euroarmeijaan ja kytkemisestä EU:n kautta tiiviimmin Natoon.
 
Selonteko kertoo samalla siitä, että Suomen ulkopoliittisella johdolla ei ole enää omaa Venäjän-politiikkaa. Siitä puuttuvat aloitteet naapuriyhteistyön kehittämisestä samoin kuin aloitteet Venäjän ja EU:n suhteita haittaavien ongelmien ratkomiseksi. Toisaalta siinä kaunistellaan niin Naton laajentamisen kuin Putinin sisäpolitiikan vaikutuksia.

Kansanäänestys EU:n perustuslaista

Asevarusteluun haaskattavia varoja tarvittaisiin suomalaisten todellisten turvallisuusuhkien, kuten työttömyyden, julkisten palvelujen rapautumisen, köyhyyden ja ympäristön tuhoutumisen torjumiseen. Pysymällä erossa euroarmeijasta ja Natosta voisimme myös ehkäistä kansainvälisen terrorismin uhkien kohdistumista tänne Pohjolan perukoille.
 
Kaiken kaikkiaan selonteko osoittaa, miten pitkälle maamme poliittinen eliitti on hylännyt liittoutumattomuuden ja sitoutunut EU:n ja Naton militaristisiin oppeihin. Samalla selonteko nostaa uudelleen esiin tarpeen järjestää myös Suomessa kansanäänestys EU:n perustuslaista.
 
YK:n ja myös ETY-järjestön periaatteiden ja aseman murentamiseen osallistumisen sijasta Suomi voi valita toisenlaisen roolin ja edistää kansainvälistä turvallisuutta toimimalla oikeudenmukaisemman kansainvälisen järjestyksen hyväksi, toimimalla liittoutumattomana rauhan välittäjänä, osallistumalla YK:n perinteiseen rauhan turvatoimintaan sekä vähentämällä asevarustelumenoja sosiaalisten, ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön tarpeiden hyväksi.