Puheenvuoroja

Helsingin kaupunginhallituksen poliittiset ryhmät söivät vaalilupauksensa peruspalveluista jo vaalipäivän iltana. Ne hyväksyivät yksimielisesti ylipormestari Eva-Riitta Siitosen (kok) budjettiesityksen vain yhden promillen luokkaa olevin pienin muutoksi.

Kaupungin johto ja Helsingin Sanomat väittivät esityksen tuovan lisää rahaa palveluihin. Tosiasiassa useimpien peruspalvelujen määrärahat on jäädytetty kahden vuoden takaiselle tasolle ja monien palvelujen määrärahat jäävät jopa alle tänä vuonna toteutuvien menojen. Näin käy, ellei valtuuston ulkopuolelta tuleva kansalaistoiminnan paine saa vielä aikaan korjauksia budjettiin.

Menojen leikkauksia ei peruta

Esityksessä menolisäykset johtuvat lähinnä varautumisesta pieniin palkankorotuksiin ja eräistä uusista kunnalle asetetuista velvoitteista. Parina viime vuonna tehtyjä peruspalvelujen määrärahojen leikkauksia ei aiota perua, vaikka Helsingin valtionosuudet ovat kääntyneet nousuun ja kaupunki tekee tänä vuonna voittoa noin 100 miljoonaa kun otetaan huomioon myös kunnalliset liikelaitokset.
 
Sosiaaliviraston määrärahat alittavat esityksen mukaan vielä ensi vuonnakin vuoden 2002 tason. Esimerkiksi toimeentulotukeen ja päivähoitoon esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja aiotaan leikata vielä tämänvuotisestakin.

Koko terveyskeskukselle esitetään vähemmän rahaa kuin tämän vuoden toteutuma tulee olemaan. HUS:lle esitetään jopa 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin se saa tänä vuonna. Kaupunginhallituksen käyttövaroihin esitetty 43 miljoonan euron lisämääräraha ei riitä poistamaan terveydenhuollon pitkään jatkunutta määrärahojen ja henkilöstön alimitoittamista. Näillä resursseilla Helsinki ei voi taata hoitotakuun toteutumista eikä korjata mm. hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen puutteita.
 
Opetus- ja kulttuuritoimen määrärahojen lisäykset kattavat tuskin edes hintojen nousua. Joukkoliikenteen tariffituki ei riitä edes kaikkien nykyisten, jo karsittujen bussi- ja ratikkavuorojen hoitamiseen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen pulaan ei ole luvassa helpotusta.

Liikelaitosten voitot ja sisäiset vuokrat

Kaupungin johto on joutunut kansalaisliikkeiden painostuksen edessä myöntämään, että liikelaitosten voitoista voi tulouttaa rahaa peruspalveluihin. Tämän hetken tietojen mukaan kaupungin liikelaitosten voitot tulevat olemaan tänä vuonna yhteensä 184 miljoonaa euroa. Budjettiin ei kuitenkaan esitetä mitään siirtoa näistä voittovaroista peruspalveluihin.

Pro kuntapalvelut –verkoston piirissä on selvitetty myös kaupungin sisäisiä vuokria. Niihin sisältyy ylimääräistä katetta yli 36 prosenttia. Näin kiinteistövirasto tekee peruspalvelujen kustannuksella voittoa vuodessa noin 150 miljoonaa.
 
Ylisuurilla sisäisillä vuokrilla palvelut saadaan näyttämään kalliilta verrattuna muihin kuntiin tai joihinkin yksityisiin palveluihin. Kun kaupungin johto ajaa samaan aikaan palvelujen kilpailuttamista, on selvää, että sisäisillä vuokrilla pohjustetaan ulkoistamista ja yksityistämistä. Sama suuntaus näkyy myös siinä, että toimintamenoista esitetään lisättäväksi eniten palvelujen ostoon varattavia määrärahoja.

Miten käy vaalilupausten?

Suuri osa nykyisen valtuuston jäsenistä esiintyi vaaleissa kunnallisten palvelujen puolesta. On demokratian pilkkaamista, jos näitä lupauksia ei lunasteta valtuustossa muuttamalla kaupunginhallituksen esitystä niin, että peruspalvelujen määrärahoihin tehdään tasokorotus. Rahaa tähän Helsingissä on — mutta löytyykö poliittista tahtoa?