Koko kriisinhallintalaki on haudattava

Hallituksen esittämän kriisinhallintalain suurimmat ongelmat eivät koske tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan päätösvaltasuhteita. Suurin ongelma on aikomus osallistua Euroopan unionin taistelujoukkoihin, joita aiotaan käyttää ilman YK:n valtuutusta tapahtuviin sotilaallisiin interventioihin maailmalla.

Sotilaallinen tunkeutuminen muihin maihin ilman YK:n valtuutusta on kansainvälisen oikeuden vastaista laitonta sotaa, tapahtuupa joukkojen lähettäminen eduskunnan, hallituksen tai presidentin päätöksellä. Tästä syystä koko kriisinhallintalaki pitäisi hylätä kansainvälisen oikeuden vastaisena.

Hallituksen ajama kriisinhallintalaki kuvastaa sitä, miten pitkälle EU:n militarisoiminen ja muuttaminen sotilaalliseksi liitoksi on edennyt. Kun Suomea vietiin Euroopan unioniin, kansalaisille vakuutettiin, että se ei tarkoita osallistumista mihinkään sotilaalliseen toimintaan. Tätä mahdollisuutta ei haluttu kertoa kansalaisille perustuslakia uudistettaessa, vaikka EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen tavoitteet sisältyivät jo tuolloin voimassa olleeseen EU:n Maastrichtin sopimukseen, koska sen pelättiin lisäävän EU-jäsenyyden vastustusta.

Tasavallan presidentti on tunnetusti suhtautunut hallitusta varovaisemmin ilman YK:n valtuutusta tapahtuviin kriisinhallintatoimiin. Onko tämä se varsinainen syy, jonka takia erityisen innokkaasti EU:n taistelujoukkoihin osallistumista ajaneet haluavat vähentää presidentin päätösvaltaa päätettäessä kriisinhallintatoimiin osallistumisesta? 

Perustuslakivaliokunnan enemmistö sivuutti lausunnossaan kokonaan sen selvittämisen, mikä on kriisinhallintalain suhde Suomeakin sitoviin YK:n peruskirjan velvoitteisiin. Lisäksi valiokunta torjui lainkaan perustelematta sen mahdollisuuden, että kriisinhallintatoimet voivat johtaa sodaksi luonnehdittavaan selkkaukseen, jota koskevat päätökset tekee perustuslain 93 § mukaan tasavallan presidentti eduskunnan suostumuksella.

Voimassa olevan rauhanturvalain puitteissa Suomi on antanut merkittävän panoksen YK:n kansainvälisiin rauhanturvatoimiin. Tämän lain toteuttamiseen ei liity mitään perustuslaillisia tai muita päätösvaltasuhteita koskevia ongelmia. Rauhanturvalakia ei pidäkään korvata kriisinhallintalailla. Pysymällä erossa EU:n taistelujoukoista Suomi voi myös välttää joutumasta vedetyksi mukaan sotatoimiin unionin alueen ulkopuolella ja niitä seuraavien mahdollisten terrori-iskujen kohteeksi.