Hyvä veli -verkostot pelaavat kuntalaisten rahoilla

Hyvä veli –verkostot pelaavat kuntalaisten rahoilla

Kunnallispolitiikan keskeistä roolia yritysten jakamassa
vaalirahoituksessa kuvaa se, että Kehittyvien Maakuntien Suomi –yhdistyksen
kautta tukea saaneista 53 eduskuntavaaliehdokkaasta  50 on mukana kunnallispolitiikassa. Ei siis
ihme, että valtapuolueet yrittävät lakaista vaalirahaskandaalit maton alle
ennen lokakuun kuntavaaleja.

Mutta mitä uskottavuutta on esimerkiksi kokoomuksen Jyrki
Kataisen puheilla ”arvoista”, kun valtionvarainministerin oman
vaalikampanjan suurin rahoittaja oli veronkiertoa varten veroparatiisiin rekisteröity
Helsingin Mekaanikontalo Oy ja sen sisäpiirikaupoista epäilty omistaja,
suursijoittaja Ahti Vilppula? Tai mitä tarkoittaakaan keskustan
vaalitunnus ”Vähän kuin itseäsi äänestäisit”, kun keskustalle, kokoomukselle ja
eräille sosialidemokraateille vaalirahaa jakaneen Kehittyvien Maakuntien Suomen
suurimman rahoittajan, Nova Groupin johtajat on tuomittu useista
talousrikoksista?

Rakenteellinen korruptio

Kuntien kaavoitukseen, rakentamiseen ja hankintoihin on
perinteisesti liittynyt koplausta vaalirahoitukseen. Kunta- ja
palvelurakenteiden muutos luo poliittiselle korruptiolle lisää pohjaa
laajentamalla julkisten palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä.

Vaalirahojen lisäksi on kyse rakenteellisesta korruptiosta
Hyvä veli –verkostoineen.

Esimerkiksi kunnallisten terveyspalvelujen ulkoistamiseen
erikoistuneen MedOnen ylilääkäri Jarmo Kantonen veti pääkaupunkiseudun
kuntien terveydenhuollon päivystyshanketta valmistelevaa työryhmää ja hankkeen
projektipäällikkönä hääri vuokralääkärifirma Medividan toimitusjohtaja ja
pääomistaja Ricardo Menezes.

Ympäri maata löytyy vastaavia esimerkkejä yritysten,
virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon välisistä kyseenalaisista
kytköksistä. Ne eivät kuitenkaan kestä kovin hyvin päivänvaloa.

Kun SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä nosti Helsingissä
julkisuuteen MedOnen ja Meditalon edustajien kaksoisroolin päivystyshankkeessa,
joutui kaupungin johto irtisanoutumaan siitä ja kesäkuun lopulla Kantonen ja
Menezes siirrettiin syrjään hankkeen johtoryhmästä.

…ja rakenteellinen eriarvoisuus

Poliittisen korruption kääntöpuolena on rakenteellinen välinpitämättömyys
huono-osaisista. Se näkyy jatkuvana kuntien sosiaali-, terveys-, opetus- ja
muiden peruspalvelujen määrärahojen alimitoittamisena. Lisäksi palvelujen
rahoitus on siirretty yhä enemmän kunnallisiin veroihin ja maksuihin, jotka
kohdistuvat raskaimmin pienituloisiin.

Eriarvoisuudesta tehdään entistä syvemmin rakenteellista
siirtämällä kunnallisia palveluja yksityisten markkinoiden hoidettavaksi.
Eduskuntapuolueiden yksimielisesti hyväksymä kunta- ja palvelurakennehanke
merkitsee julkisten palvelujen laajenevaa kilpailuttamista, ulkoistamista ja
yksityistämistä.

Suurin osa suomalaisista haluaa toisenlaista kehitystä.
EVA:n teettämän kyselyn mukaan hyvinvointivaltion kannatus lähenee 80 %:ia ja
yksityistämisen kannatus on pudonnut alle 30 %:iin. Suomen Kuvalehden kyselyssä
joka toinen valtapuolueiden kannattaja koki kunnat elinkeinoelämän
juoksupojiksi, vaikka perustuslain mukaan kunnan pitäisi olla asukkaiden
demokraattista itsehallintoa.
 

Rehellisen vasemmistopolitiikan tarve

On tilaus rehelliselle vasemmistolaiselle vaihtoehdolle,
joka tuo asukkaiden tarpeet kunnallispolitiikan keskiöön eikä suostu rahavallan
juoksupojaksi. Syksyn vaaleissa on mahdollisuus nostaa muutoksen tekijöitä,
jotka eivät ole sotkeentuneet hämäriin vaalirahoihin, palvelujen
alibudjetoimiseen eivätkä kuntalaisten yhteisten varojen ja palvelujen
yksityistämiseen.

Rakenteellisen korruption murtamiseen ei kuitenkaan riitä
vain vaihtaa valtapuolueiden edustajia toisiin. Tarvitaan myös uudenlaisia
vallan rakenteita.

Esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa on useissa kaupungeissa kehitetty
ns. osallistuvaa budjetointia, jossa asukkaat päättävät asuinalueellaan tietyistä
peruspalveluista ja niitä varten varatusta osasta budjettia.

Demokratia ei tule ylhäältä annettuna. Se kasvaa kuntien
asukkaiden ja työntekijöiden toiminnan tuloksena. Sillä on murrettu pienen
piirin vallankäyttöä ja vaikutettu esimerkiksi Janakkalan vanhustenpalvelujen
resurssien lisäämiseen, vuokratalojen myynnin estämiseen Nokialla, monien
lähikoulujen ja terveysasemien säilyttämiseen, Helsingin keskustatunnelin
hautaamiseen jne.

Kuntien toimintaa laajennettava

Kunnissa on edessä isoja haasteita, joihin SKP haluaa
kuntavaaliohjelmassaan tarttua:

— Lisääntyvän eriarvoisuuden, lasten pahoinvoinnin ja
köyhyyden periytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan maksutonta päivähoitoa,
maksuttomat terveyskeskukset ja riittävä perusturva.

— Kun yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan yli
puolella vuoteen 2020, tarvitaan lisää resursseja hoitotakuun toteuttamiseen ja
hoivatakuuta, joka turvaa eläkeläisten palvelujen saannin ja laadun.

— Riittävän henkilöstön saaminen, kun lähes 40 % kuntien
työntekijöistä tulee eläkeikään seuraavan kymmenen vuoden aikana, edellyttää
konkreettisia tekoja työntekijöiden palkkauksen parantamiseksi.

— Asumisen, rakentamisen ja peruskorjauksen hintojen
saamiseksi kuriin on kehitettävä kuntien omaa rakennustoimintaa, jolla voidaan murtaa
rakennusalan kartelleja.

— Ilmastonmuutoksen ja energian hintojen nousun
hillitseminen korostavat tarvetta kuntien omiin energialaitoksiin, uusiutuvan
energian investointeihin ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

— Maahanmuutto lisää myös monikulttuuristen palvelujen
tarvetta.

— Kuntien rahoituksen vahvistaminen ja muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi
edellyttää kunnallisverotuksen muuttamista progressiiviseksi, verotettavan
tulon alarajan nostamista ja pääomatulojen saamista kunnallisveron piiriin.

— Ja pienen piirin markkinaehtoisesta vallankäytöstä on
siirryttävä osallistuvan lähidemokratian kehittämiseen, valittava vaaleilla
myös seutuvaltuustot ja laajennettava kuntien toimintaa vaihtoehtona
kapitalistisille markkinavoimille.