Perusturvasta viikunanlehti leikkauslistoille?

Säätytalon hallitusneuvotteluissa
esillä oleva perusturvan korotus koskee ilmeisesti vain osaa perusturvasta jatämäkin 
korotus aiotaan leikata korkojen kanssa takaisin vähentämällä
kuntien palvelujen rahoitusta ja nostamalla eräitä välillisiä
veroja.

Perusturvan korottamista koskevissa
määrärahaesityksissä on Säätytalolta  julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella nolla vähemmän kuin
hallitusneuvotteluissa esitetyissä kuntien rahoituksen
miljardiluokan leikkauksissa. Korotus ei koskisi kaikkea perusturvaa.
Esimerkiksi pienten eläkkeiden ja opintorahan korottamisesta ei ole
puhuttu mitään.

Säätytalolla väännetään kättä
siitä, kuinka paljon pitää julkisia menoja leikata. Työttömyyden,
köyhyyden ja kuntapalvelujen rahoituskriisin torjuminen edellyttävät
kuitenkin päinvastoin julkisten menojen lisäämistä.

Koko kysymyksenasettelua ns. julkisen
talouden kestävyysvajeesta vääristää se, että siinä
sivuutetaan mahdollisuus leikata yksityisen sektorin suurfirmojen
voittoja, vahvistaa taloutta luomalla lisää työpaikkoja julkiselle
sektorille sekä muuttaa tulonjakoa työn ja pääoman välillä
palkansaajien hyväksi.

Hallituksen muodostaja Jyrki Katainen
perusteli kuuden puolueen hallitusohjaa sillä, että se
”mahdollistaa kipeät ratkaisut”, joita on edessä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi ja aiemmin kansanedustajana toiminut Esko Seppänen ovat
aiheellisesti varoittaneet vasemmistoa kokoomuksen verkkoon
takertumisesta.

Eduskuntavaalien tulos oli
poikkeuksellisen voimakas muutoksen vaatimus. Tämä vaatimus koskee
politiikan suunnan ohella poliittista kulttuuria, jossa ratkaisuja
tehdään ihmisiä kuulematta ja salassa suljettujen ovien takana.

Vaalilupauksia muun muassa riittävästä
perusturvasta, työllisyydestä, kunnallisten palvelujen
parantamisesta, tuloerojen kaventamisesta, ilmastolaista ja
asemäärärahojen vähentämisestä ei saa haudata. Politiikan
muutoksen listalle kuuluu myös joukkojen vetäminen pois
Afganistanista ja Suomen pitäminen erossa Natosta.