Hallituksen budjettiesitys leikkaa peruspalveluja

Kokoomuksen Jyrki Kataisen johtaman hallituksen esitys valtion ensi vuoden budjetiksi ei tuo mitään vastalääkettä työttömyyden, taantuman ja eurokriisin uhkiin. Päinvastoin, hallitus pahentaa kriisiä leikkaamalla muun muassa työllisyyden, koulutuksen ja kuntien palvelujen määrärahoja yli miljardilla eurolla.

Uusien työpaikkojen luomisen sijasta hallitus jatkaa valtion ja kuntien työpaikkojen vähentämistä ja leikkaa tänä vuonnakin jo kesken loppuneita työllisyysrahoja 50 miljoonalla. Myös vuorotteluvapaata leikataan.

Leikkauslistoja kuntiin

Rajuimmat menoleikkaukset hallitus kohdistaa kuntien palveluihin ja samalla näiden naisvaltaisten alojen työntekijöihin.
Kuntien valtionosuuksista leikataan yhteensä yli 700 miljoonaa. Kuntien yhteisövero-osuuden supistaminen tämänvuotisesta ja yhteisöveron alentaminen vähentävät kuntien rahoitusta noin 330 miljoonalla. Samaan aikaan kuntien tehtävät ja palvelujen tarpeet kasvavat.

Valtion osuus kuntien rahoituksesta supistuu, mutta sitä yritetään peitellä esittämällä tilanteen paranemiseksi se, että kustannustason nousua korvataan osittain valtionosuuksien indeksikorotuksilla ja veromuutosten kunnille aiheuttamaa tulojen vähenemistä korvataan. Jopa kuntaverotuksen kiristäminen on esitetty harhaanjohtavasti tilanteen parantumiseksi.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on siirtää kuntien palvelujen rahoitus kokonaan kunnallisille veroilla ja maksuilla rahoitettavaksi. Näin myös SDP ja Vasemmistoliitto ovat mukana toteuttamassa oikeistolaista tasaverosuuntausta.

Pääomatulot hallitus pitää jatkossakin kokonaan kuntaveroista vapaina. Jos pääomatuloista maksettaisiin muiden tulojen tapaan kunnallisveroa, olisivat kunnat saaneet vuonna 2009 noin 1,4 miljardia enemmän tuloja.

Leikkauslistoissa nolla enemmän

Työttömien perusturvaan hallitus esittää 100 euron korotuksen ja nuorten yhteiskuntatakuuseen tulee 60 miljoonaa. Näistäkin rahoista hallitus ottaa kuitenkin toisella kädellä suuren osan pois eri tukien yhteensovittamisella, leikkaamalla peruspalveluja ja nostamalla monia pienituloisiin raskaimmin kohdistuvia veroja.

Eläkeläisille, opiskelijoille ja muille perusturvaa tarvitseville ei ole luvassa muuta kuin lisää välillisiä veroja ja julkisten palvelujen heikennyksiä. Suurituloisia hallitus suosii tuloveron 3,3 prosentin alennuksella. Eniten saastuttava teollisuus saa energiaverotukseen 130 miljoonan kevennyksen.

Korkeakouluilta ja tutkimuksesta leikataan kovalla kädellä yli 200 miljoonaa. Armeijan hankinnoista nipistetään ensi vuonna vain 33 miljoonaa ja uusia tilausvaltuuksia annetaan asehankintoihin 218 miljoonaa. Yhteensä armeijan tilausvaltuudet nousevat yli 1,5 miljardiin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen esittämään yli 52 miljardin budjettiin tuli Säätytalolla joitain muutamien kymmenien miljoonien korjauksia. Vasemmistoministereiden puheet siitä, että budjettiriihessä ”saatiin lisää rahaa” eivät kuitenkaan muuta miksikään sitä, että kyse on yli miljardin euron leikkauslistoista. Leikkauslistoissa on nolla enemmän kuin pienissä uudistuksissa.

Kun Euroopan vasemmisto taistelee työpaikkojen ja julkisten palvelujen leikkaamista vastaan, ovat SDP ja Vasemmistoliitto Suomessa mukana kokoomuksen rinnalla toteuttamassa leikkauslistoja. Budjettiriihessä sovitussa menokehyksessä puolueet sitoutuvat jatkamaan julkisten palvelujen leikkauslinjaa myös seuraavina vuosina. SKP vaatii suunnan muuttamista. Ihmisten tarpeet on asetettava pankkiirien, suurifirmojen, suurituloisten ja asevarustelun tukemisen edelle.

(Artikkeli julkaistu Eespäin-lehti 3/2011)