Guggenheim-vaalit?

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen yrittää kaupitella Guggenheim-museohanketta uusissa käärepapereissa. Helsinkiläisten ja kulttuuriväen mielipiteille kaupunginjohtaja ei anna näköjään mitään arvoa.

Ihmettelen, jos kaupunginvaltuuston enemmistö haluaa kuntavaalien alla olla yhtä kovakorvainen – ja vieläpä käydä kuntavaalit niin, että joutuu kaikkialla selittelemään, miksi kaupungilla on varaa sitoa yli 400 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja hankkeeseen samaan aikaan kun kaupungin omaa taidemuseota ja muita peruspalveluja ajetaan alas.

Itse vastustan kaupunginjohtajan esitystä. Mielestäni koko hanke on syytä haudata. Sen sijaan on aihetta ryhtyä valmistelemaan esityksiä siitä, miten kaupunki voi kehittää omaa kulttuuritoimintaa ja parantaa muita peruspalveluja.

Nyt otetaan kantaa koko hankkeeseen 

Pajusen nyt ”nelivaiheiseksi” kuvaaman hankkeen sisältöön ei ole tullut mitään uutta ja itse asiassa ”nelivaiheisuuskin” on ollut selvää jo tätä ennen. Eihän valtuusto olisi voinut tehdä päätöstä rakentamisesta ennen kuin on olemassa ensimmäistäkään piirustusta talosta, asemakaava, rakentamisen urakkatarjoukset ym.

Helsingin ei tietenkään kannata laittaa lisää miljoonia hankkeen ”toiseen vaiheeseen”, jos ei ole tarkoitus toteuttaa koko hanketta. Julkisuudessa on sivuutettu vähin äänin se, että Pajunen esittää valtuustolle, että arkkitehtuurikilpailun ja Helsingin Guggenheim-museosäätiön perustamisen lisäksi päätetään ”jatkaa museohankkeen vaiheittaista kehitystyötä” Solomon R. Guggenheim-säätiön kanssa sovitun aiesopimuksen pohjalta.

Kun hanketta ei saatu läpi äkkirynnäköllä, jota Pajunen tammikuussa esitti, yritetään kaupunginhallitus ja valtuusto nyt sitoa ratkaisuun, jonka purkaminen olisi seuraavalle valtuustolle mahdollisimman hankalaa.

Laskut Helsingille – voitot amerikkalaissäätiölle

Helsingin Guggenheim-hankkeen heikkoudet eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka perusteluissa pyöritellään sanoja vähän eri tavoin:

– Kustannukset ja taloudelliset riskit ovat vain kaupungin ja mahdollisesti valtion kautta veronmaksajilla. Solomon R. Guggenheim –säätiö ei laita hankkeeseen ropoakaan, mutta sille taataan noin 23 miljoonan lisenssimaksut + 2 miljoonan palkkio + muita kuluja, indeksiin sidottuna. 

– Museon toimintakonsepti on edelleen epäselvä. Mitä tarkoittaa, että museo keskittyy ”myös designiin ja arkkitehtuuriin” ja ”omassa sisällöntuotannossaan, jotka eivät ole Guggenheim-museoverkoston muiden jäsenmuseoiden toiminnallista ydinaluetta”? Etenkin kun samaan aikaan hanketta perustellaan mahdollisuudella ”hyödyntää Guggenheim-verkoston laajoja taidekokoelmia”. Samoin on epäselvää se, mitä Bilbaon Guggenheim-museon suostumukseen liitetyt lisälausumat merkitsevät? Entä voiko tulla kilpailevia Guggenheim-hankkeita lähialueille, kun ”tarkoituksena” on se, että Helsingin museo olisi ainoa ”Pohjois-Euroopassa”?

– Pajusen esityksen mukaan valtuuston pitäisi jo nyt sitoutua museon sijoittamiseen Katajannokan Kanavaterminaalin tontille, vaikka asemakaavan muutoksesta ja museorakennuksesta ei ole vielä mitään ehdotusta, saati että asukkaita olisi niistä kuultu kuten laki edellyttää.

– Käytännössä esitys ajaa alas Helsingin kaupungin omaa Taidemuseota, koska lähes kaikki rahat ohjataan Guggenheim-museolle. Uhkana on, että Helsingistä tulee Euroopan ainoa pääkaupunki, jolla ei ole lainkaan omaa taidemuseota.

– Helsingin Guggenheim-museo aiotaan rakentaa tolkuttoman kalliisti. Neliötä kohti laskettuna rakentamiskustannukset ovat lähes 12 000 euroa, kun erittäin kalliiksi tulleen ja paljon erikoistekniikkaa sisältäneen Musiikkitalon rakennuskustannukset olivat 4 600 euroa neliöltä. Voi kysyä, onko jälkijunassa tuleva Wow-arkkitehtuuri tärkeämpää kuin itse taidemuseon sisältö?

– Museohanke tulee kokonaisuutena erittäin kalliiksi. Esityksen mukaan rakennuksen hinnaksi tulee 130 – 140 miljoonaa euroa (vuoden 2012 kustannustasossa + mahdolliset arvonlisäverot). Lisenssimaksut 20 vuodelta Solomon R. Guggenheim –säätiölle 25 miljoonaa (+ optio 5 vuoden jatkosta 5,7 miljoonaa). Arkkitehtuurikilpailun ja säätiön perustamisvaiheen kustannukset 4,8 miljoonaa, josta 1,5 on em. lisenssimaksuja ja 0,8 miljoonaa on työ- ja elinkeinoministeriön tukea. Kaupungin toiminta-avustus 6,8 miljoonaa vuodessa eli 20 vuodessa yhteensä 136 miljoonaa. Lisäksi tilakustannuksiksi on ilmoitettu 8 miljoonaa vuodessa eli 160 miljoonaa 20 vuodessa. Jo selvittelyn ensivaiheeseen on käytetty veronmaksajien varoja toista miljoonaa. Yhteensä on siis kyse noin 430 miljoonaan euron sitomisesta seuraavan 20 vuoden aikana museon rakentamisen ja toiminnan rahoittamiseen. Ja jos kävijämääriä koskevat arviot jäävät toteutumatta, lasku kaupungille kasvaa.

– Hankkeen valmistelu perustuu myyjän eli Solom R.Guggenheim –säätiön selvityksiin. Mitään vaihtoehtoisia selvityksiä ei ole tehty. Vielä vähemmän on selvitetty muita mahdollisia hankkeita, vaikka niistä on tehty lukuisia ehdotuksia. Kuvaavaa on sekin, että Guggenheim-museohankkeen talouslaskelmiin on liitetty arvioita monista välillisistä vaikutuksista: miten hanke edistää työllisyyttä, turismia jne. Tällaisia välillisiä vaikutuksia ei sen sijaan oteta huomioon kun kaupungin johto tekee esityksiä Helsingin omista peruspalveluista.

Helsingin strategiaohjelmassa on asetettu ykköstavoitteeksi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Asukkaita pitää kuulla ja heidän kantansa pitää ohjata myös Guggenheim-ratkaisua. Jos kaupunginhallituksen ja valtuuston enemmistö ei sitä tee nyt ja hautaa ökykallista museohanketta, tulee syksyn kunnallisvaaleista todellakin Helsingissä Guggenheim-vaalit.