Valuvika vai väärä valumuotti veroratkaisuissa?

Kataisen hallituksen kehysriihessä tekemien veroratkaisujen saama raju kritiikki pakotti hallituksen tekemään korjauksia. Joitain ”valuvikoja” korjattiin, mutta samalla mentiin toisaalla ojasta allikkoon.

Yhtiöiden maksaman yhteisöveron alentamisen vastapainona piti olla osinkoverotuksen kiristyminen. Mutta nyt Osakesäästäjien Keskusliiton toimitusjohtaja kiittää Paavo Arhinmäkeä siitä, että kehysriihen ratkaisuihin tällä viikolla sovittujen muutosten ansiosta pörssiyhtiöiden osinkojen kokonaisveroaste ei nousekaan ja pörssiin listaamattomista yhtiöistä nostettavien osinkojen verovapauden yläraja nousi 60 000 eurosta peräti 150 000 euroon.

Osa osingoista verottomana

Toisin kuin Jutta Urpilainen ja Arhinmäki kehysriihen jälkeen kehuivat, kaikki osinkotulot eivät joudu verolle. Listaamattomien yhtiöiden osingoista vain 25 % luetaan verolliseksi niin kauan kuin osinkotulo ei ylitä 150 000 euron rajaa ja alittaa 8 prosentin tuottorajan. Sen jälkeen vero kohdistuu 85 prosenttiin osinkotuloista. Myös pörssiyhtiöistä voi nostaa osingoista 15 prosenttia verovapaana. Lisäksi 8 prosentin tuottorajan ylittävien osinkotulojen verotusta hallitus kevensi siirtämällä nämä ns. ylisuuret osinkotulot ansiotuloverotuksen piiristä pääomatuloverotukseen eli kevyemmin verotettavaksi. Kohua herättänyt verojen kiertäminen holding-yhtiöiden kautta saa julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan jatkua. Näistä muutoksista hyötyvät eniten suurten osinkotulojen saajat. Kaiken lisäksi osingoista noin puolet menee ulkomaille, ja suurimmaksi osaksi verottomasti.

Miljardin jättipotti

Osinkojen verotusta vielä rajumpi ratkaisu oli hallituksen päätös alentaa yhteisövero 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Se on noin 950 miljoonan euron tulonsiirto vuodessa yritysten ja niiden omistajien hyväksi. Lisäksi yritysten verotusten kevennettiin alentamalla windfall-veroa 120 miljoonalla eurolla ja yritysten muita tukia lisättiin muun muassa 100 miljoonan euron tuella rikkidirektiiviin sopeutumiseen.

Nämä yritysten veroalet ja tukiaiset maksetaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, nostamalla kulutusveroja, jättämällä tekemättä ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset, heikentämällä nuorten työttömyysturvaa ja leikkaamalla muun muassa kehitysyhteistyöstä.

Väärä valumuotti

Vasemmistolaisesta näkökulmasta kyse ei ole vain veroratkaisujen valuvioista vaan koko valumuotti on väärä. Kyse ei ole myöskään päätöksenteon aikataulun kireydestä. Perusteiltaan pitkälle samanlaiset – joskin yrityksille ja pääomanomistajille vähemmän anteliaat – esiteltiin jo kolmisen vuotta sitten ns. Hetemäen työryhmän toimesta. Silloin sekä SDP että VAS arvostelivat niitä. Kataisen hallituskin aloitti nyt tehtyjen ratkaisujen valmistelun jo tammikuussa.

Laajapohjaisissa hallituksissa puolueet joutuvat tietysti tekemään kompromisseja. Mutta nyt tehdyissä ratkaisuissa ei oikeastaan ole kyse kompromisseista. SDP ja VAS hyväksyivät kehysriihessä oikeistolaiset lähtökohdat siitä, että yrityksille pitää antaa verohelpotuksia niiden kannustamiseksi investoimaan ja työllistämään. Nämä lähtökohdat korostavat finanssimarkkinoiden ensisijaisuutta reaalisen talouden kustannuksella.

Dynaamiset vaikutukset?

Hallituksen puheita yritysverotuksen keventämisen ”dynaamisista vaikutuksista” eivät tue kokemukset aiemmista samansuuntaisista ratkaisuista. Hallitus ja sen edeltäjät ovat jo tätä ennen alentaneet yhteisöveroja – ja mikä on ollut tulos: investoinnit ja työpaikat ovat vähentyneet! Jopa hallituksen omat arviot kehysriihen ratkaisujen vaikutuksista esimerkiksi kuntatalouteen ovat kaikkea muuta kuin ”dynaamiset”, edessä on jatkuvia leikkauksia ja kuntaverojen korotuksia. Heikentämällä kotimaista ostovoimaa hallitus vain pahentaa talouden taantumaa.

Hallitus ei liittänyt yritysten verohelpotuksiin edes mitään ehtoja. Yritykset voivat jakaa osinkoja, viedä rahat ulkomaille tai vaikka investoida tekniikkaan, jolla vähennetään työpaikkoja. Lisäksi suuri osa yhteisövero-alesta menee ulkomaisten omistajien hyväksi.

SDP ja VAS ovat aiemmin arvostelleet ”verokilpailua”. Nyt tehdyillä ratkaisuilla ne ovat itse sitä kiihdyttämässä alentamalla yhteisöveroa Ruotsin ja useimpien EU-maiden tasoa matalammaksi. Näin ne ovat romuttamassa julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta. Samalla ne edistävät työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttumista pääoman hyväksi.

Toisenlainen talous

Jatkuvasti kiristyvien budjettiraamien ja erityisesti suuria yrityksiä hyödyttävien verohelpotusten tien tuhoisuus on jo nähty. Tarvitaan toisenlainen talouden kehittämisen malli. Ja tarvitaan vasemmistoa, joka tietää paikkansa luokkataistelussa ja jolla on oma, työväen luokkaeduista lähtevä marxilainen arvio, vasemmistolainen vaihtoehto ja radikaali muutoksen strategia.

Viime päivien keskustelun valossa ovat entistäkin tärkeämpiä SKP:n edustajakokoukselle valmistellut ”Vastarinnan ja vaihtoehtojen toimintaohjelma” ja aloite ”Toisenlainen talous ihmistä varten, ei päinvastoin”.