Helsinki rikkomassa vanhuspalvelulakia
Kesällä 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki velvoitti kunnat tekemään suunnitelman toimenpiteistä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi sekä heidän tarvitsemiensa palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa tulee myös osoittaa tähän riittävät voimavarat. Lain mukaan suunnitelma tulee päättää kunnanvaltuustossa ja vanhusneuvoston on oltava mukana sen valmistelussa.
Helsingillä ei ole vieläkään tällaista suunnitelmaa eikä sellaista aiota tuoda valtuuston päätettäväksi.
Kysyin marraskuun alussa sosiaali- ja terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutiselta, milloin lain edellyttämä suunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi. Sutinen vastasi tällä viikolla, että erillistä suunnitelmaa ei tuoda valtuuston hyväksyttäväksi, koska ”lainsäädännön edellyttämät erillisohjelmat ovat osa valtuuston hyväksymän strategiaohjelman kokonaisuutta” eikä erillisen ohjelman käsittelystä ”ole kirjausta päätösaineistossa (strategiaohjelma, talousarvio)”.
Pidän vastausta käsittämättömänä. Strategiaohjelma on tehty ennen kuin vanhuspalvelulaki tuli voimaan eikä se sisällä laissa edellytettyjä toimenpiteitä. Sitä ei valmisteltukaan vanhuspalvelulain tarkoittamana suunnitelmana eikä vanhusneuvosto ollut mukana valmistelussa. Strategiassa ei ole myöskään osoitettu voimavaroja vanhuspalveluihin ja niiden kehittämiseen. Päinvastoin siinä vaaditaan resurssien karsimista, vaikka ikäihmisten määrä ja palvelutarpeet kasvavat.
Aikooko uusi apulaiskaupunginjohtaja todellakin aloittaa kautensa rikkomalla vanhuspalvelulain yksiselitteistä velvoitetta valmistella suunnitelma, jonka valtuusto hyväksyy ja jota voidaan tarkistaa valtuustokausittain. Minusta on päivänselvää, että vanhuspalvelulain velvoitteita pitää noudattaa ihan riippumatta siitä, onko niistä ”kirjausta valtuuston päätösaineistossa”.
Olen tehnyt useita aloitteita vanhuspalveluohjelman valmistelemisesta sen jälkeen, kun viimeisin tällainen ohjelma päättyi vuonna 2009. Myös vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt ovat sitä vaatineet.
Sote-virastokin heräsi lopulta viime keväänä ja kokosi ryhmän valmistelemaan ”Stadin ikäohjelmaa”, mutta apulaiskaupunginjohtaja ei halua tuoda sitä valtuustoon.
– Miksi, pelkääkö apulaiskaupunginjohtaja, että valtuusto ryhtyy leikkaamisen sijasta kehittämään palveluja, jota lakikin edellyttää?