Helsingillä kassassa yli 880 miljoonaa euroa, mutta palveluista leikataan

-Helsingin vuoden 2015 talousarvio on huonoin ja epäsosiaalisin sitten vuoden 2002, jolloin valtiovalta leikkasi rajusti kuntien tuloja. Tällä kertaa palvelujen heikentäminen on pääosin Helsingin päättäjien oma valinta, vaikka hallitukset ovatkin jatkaneet kuntien valtionosuuksien leikkaamista.

Kaupungin pankkitileillä makaa yli 880 miljoonaa euroa, joita ei ole sidottu mihinkään tarkoitukseen. Pieni murto-osa niistä olisi riittänyt estämään palvelujen heikentämisen.
Lisäksi Helsingin Energian ja Sataman tulosennuste tälle vuodelle on yli 150 miljoonaa euroa. Aiempina vuosina HelEnin liikevoitosta on siirretty rahaa muihin palveluihin. Nyt koko voitto jätetään vuodenvaihteessa yhtiöitettävän liikelaitoksen omaan pääomaan. Mikään laki tai EU-direktiivi ei tähän velvoita.

Ratkaisua perusteltiin HelEnin tulevilla investoinneilla. Niiden aiheuttamat pääomakulut sisältyvät kuitenkin jo kuluttajahintoihin, jotka HelEn määrittelee pohjoismaisen sähköpörssin hintojen mukaan. Näin helsinkiläiset joutuvat maksamaan investoinnit kahteen kertaan: ensin korkeina sähkö- ja lämmityslaskuina ja sitten muiden palvelujen heikentymisenä, kun voittoja ei tulouteta kaupungille.

Sote-palveluja heikennetään

On sanottu, että budjettisopimuksella lisättiin opetus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta. Tosiasiassa niiden resurssit vähenevät reaalisesti 60 – 70 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan Helsingin asukasmäärä kasvaa vuodessa yli 9 000 ja palvelujen tarve lisääntyy myös ikääntymisen, työttömyyden ja köyhyyden myötä. Supistuvilla resursseilla ei kyetä vastaamaan uusiin vanhuspalvelulain, sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain, nuorisotakuun, oppilashuoltolain ja liikuntalain velvoitteisiin.

Leikkaaminen iskee kovimmin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vaikka esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa, lopetetaan 30 000 hoitovuorokautta ja vähennys kolmessa vuodessa on jo 72 000 vuorokautta. Lastensuojelun laitospaikkoja vähennetään nopeammin kuin perhepaikkoja saadaan lisää, kolmessa vuodessa jo 46 000 hoitopäivää.

Asukkaiden ja henkilöstön mielipiteistä piittaamatta valmistellaan lähiterveysasemien ja Auroran psykiatrian päivystyksen lopettamisia. Samalla kun kaupungin palveluja vähennetään, lisätään budjetissa kilpailuttamista ja palvelusetelien osuutta, josta hyötyvät lähinnä yksityiset firmat ja hyvätuloiset.

… myös opetuksesta ja kirjastoista

Budjettisopimuksella korjattiin vähän kaupunginjohtajan esitystä opetusresurssien leikkaamisesta, mutta lisäys ei kata kuin osan ”säästöistä”. Lisäksi muutos rahoitettiin leikkaamalla opetuksen, varhaiskasvatuksen ja sote-viraston tukipalveluista. Resursseja supistetaan, vaikka peruskouluun tulee ensi vuonna 1 200 lasta lisää ja yli 20 000 helsinkiläistä nuorta on vailla ammatillista koulutusta, suuri osa heistä erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia.

Budjetti varmistaa uuden keskustakirjaston rakentamisen, mutta pettää lupaukset tehdä se heikentämättä lähikirjastoja. Budjettiin kirjattiin linjaus, jonka mukaan keskustakirjaston toimintaresursseihin voidaan ottaa puolet lähikirjastoilta, tuoda kirjastoon kaupallisia toimijoita ja tehdä keskustakirjastosta säätiö.

Yksityisille firmoille lisää markkinoita

Kokoomukselle kuntien palvelujen vähentäminen on julkilausuttu tavoite, joka tähtää yksityisten markkinoiden laajentamiseen. Mutta miksi tätä ehkä Helsingin kaikkien aikojen kehnointa budjettisopimusta olivat tekemässä myös vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja keskusta?

Helsinki on Suomen suurin työnantaja ja iso toimija, jolla on vaikutusta laajemminkin. Kaikki kansantalouden sektorit ”säästävät” nyt yhtä aikaa karsimalla menoja, työpaikkoja ja investointeja. Tällainen eurokuria toteuttava negatiivinen kierre vahvistaa itse itseään eikä avaa tietä ulos lamasta.

Palvelujen ja työllisyyden parantamiseksi pitääkin hylätä Helsingin strategiaan kirjattu menoja leikkaava tuottavuustavoite ja investointien rajaaminen niiden tarkoitusta katsomatta. Työtä ja tuloja tuovia investointeja kannattaa tehdä, etenkin nyt laman oloissa. Sen sijaan Sörnäisten tunneli, Kruunusillat ja Guggenheim-museo ovat satojen miljoonien hankkeita, joista kaupunki voi luopua.

(Artikkeli Eespäin-lehdessä 4/2014)