Eikö kukaan valvo kilpailuttamista?

Minuun otti vuosi sitten lokakuussa yhteyttä pienyrittäjä, jolla oli kerrottavanaan kummallisia tarinoita vammaisten ja vanhusten asuntojen muutostöiden kilpailuttamisesta Helsingin sosiaalivirastossa. Eilen Aulis Karosen tarina sai ansaitsemaansa huomiota television MOT-ohjelmassa.

Kaupunki kilpailutti vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain nojalla tehtävat asuntojen muutostyöt. Kilpailun perusteella valittiin firmat, joiden tarjoama kokonaishinta oli noin 20 euroa tunti, jopa sen alle. Tähän hintaan piti sisältyä kaikki työn, työnantajan velvoitteiden, työvalineiden jne kulut. Epäilin, että toitä teetetään hämärillä polkuhinnoilla.

Kysyin  asiaa lokakuussa 2009 sosiaalivirastosta. Hankintapäällikon antamat vastaukset eivät vakuuttaneet. Siksi tein tammikuussa kaupungin sisäiselle tarkastukselle pyynnön tutkia asia. Vapun jälkeen sisäinen tarkastus kertoi tehneensa raportin asiasta. Kun pyysin raportin nähtäväksi, kaupunginjohtaja Pajunen ilmoitti sen olevan salainen. Pyysin perusteluja ja vaadin nähtäväksi raportin vaikka vain osittain, niin että raportista voidaan peittää esimerkiksi yksityisyyden suojaa edellyttävät tai mahdollisten liikesalaisuuksia koskevat kohdat. Pajunen vastasi taas sen tarkemmin perustelematta, että raportin näyttäminen voisi vaarantaa tarkastustoiminnan.

Vaadin sen jälkeen nähtäväksi 3 kuukauden ajalta kaikki kyseisten asunnonmuutostöiden laskut. Aluksi tämäkin vaatimus sivuutettiin, mutta lopulta sain tositteet elokuussa.

Tositteet olivat kerta kaikkiaan hämmästyttäviä. Osa oli ihan asiallisia, mutta niihin liittyi usein muita kuin tässä kilpailutuksessa tarkoitettuja töitä ja firmoja (esimerkiksi hissilaitteita tms). Sen sijaan kilpailutetuista ns. tavanomaisisten muutostöiden laskuista suuri osa oli täysin erittelemättömiä ja selvästi ylihintaisia. Kilpailutuksen perusteella tehdyt sopimukset kuitenkin edellyttävät, että laskun tulee sisältää mm. erittely tehdystä työstä. Parin kahvan kiinnittämisen tai sulakkeiden vaihtamisen kaltaisista muutaman kymmenen minuutin töistä oli laskutettu tuntikausia, jopa toista päivää. 

Kummallisinta asiassa oli se, että epäselvyydet keskittyivät muutamaan kilpailutuksen perusteella valittuun firmaan. Kaikki noilta kolmelta kuukaudelta olleet Puuseppä John Mäkelä Oy:n, Rakennus Streng Oy:n ja A.Halmelahti Oy:n laskut olivat puutteellisia, pääosa täysin erittelemättömiä ja summat saattoivat nousta jopa nelinumeroisiin lukuihin. 

Kysyin uudelleen sosiaalivirastosta, onko joku muu kirjanpito, jossa on eritellyt laskut. Viraston Tilapalvelupäällikkö vastaisi, että ei ole mitään eri kirjanpitoa, jossa olisi laskujen sisältämien menojen erittely. Lisäksihän antoi ymmärtää sisiaalityöntekijöiden päättävän laskuista. Sosiaalityöntekijöillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä muutostöiden kilpailuttamisen kanssa. He eivät edes tiedä, miltä firmoilta tarjouksia pyydetään, mitkä ovat kilpailutuksen mukaiset sopimukset jne. heidän tehtävänsä on vain huolehtia siitä, että vammaiset ja vanhukset saavat heille lain mukaan kuuluvia palveluja.

Seuraavaksi teimme valtuustoryhmämme nimissä asiasta syyskuun alussa esityksen kaupunginhallitukselle. Sitä ei koskaan saatettu kaupunginhallituksen käsittelyyn. Vasta useamman peräänkysymisen jälkeen ja nostettuani asian esille myös valtuuston kokouksessa sain joulukuussa kaupunginjohtajalta vastauksen, jossa toistettiin, että asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 

Erikoista on sekin, että nyt MOT-ohjelman haastattelusta kieltäytyneet sosiaaliviraston edustajat esittivät MOT:n toimitukselle kirjallisesti taas uudenlaiset selitykset.

Nyt taloushallintopäällikkö myönsi, että töitä on tehty muillakin kuin kilpailutuksen mukaisilla hinnoilla. Millä perusteella näin on voitu tehdä, jäi perustelematta. Hankintalaista siihen ei perusteluja löydykään.  

Yhtä uskomaton oli hänen selityksensä, että kahvojen kiinnittämistä ja muuta vastaavaa valmistellaan urakoitsijoiden ja sosiaaliviraston rakennusmestereiden yhteisillä käynneillä asunnoissa ja siitä syystä tunteja on paljon. Pienyrittäjä Aulis Karonen on työskennellyt vastaavissa työtehtävissä vuosia, eikä hän tiedä tällaista tapahtuneen – eivät myöskään haastattelemani sosiaalityöntekijät, jotka tekevät kartoitukset muutostöiden tarpeista.

Kaiken tämän jälkeen vastaamatta jää yhä paljon kysymyksiä: Onko kilpailutuksen yhteydessä joillekin yrittäjille luvattu, että alhaisen hinnan voi kompensoida laskuttamalla todellisuutta suurempia tuntimääriä? Pelkääkö kaupunki hankintalain rikkomisesta aiheutuvia seurauksia ja peittelee siksi asiakirjoja? Eikö sosiaalivirastossa kukaan valvo kilpailutuksen perusteella tapahtuvaa laskutusta, kun maksuun hyväksytään täysin erittelemättömiä laskuja töistä, joiden tuntimäärät ovat monessa tapauksessa moninkertaisia, jopa kymmenkertaisia todelliseen työmäärään verrattuna? Miksi kaupungin omien sosiaalipalvelujen menojen karsimista jatkuvasti vaativa kaupungin johto siunaa, ehkä jopa suojelee, kilpailuttamalla ulkoistetuissa töissä tapahtuvan ylilaskutuksen?

Toivottavasti tämä MOT:n ohjelma ”Lupa laskuttaa”  johtaa siihen, että kaupungin johto selvittää lopultakin perin juurin kilpailuttamiseen tässä ja ilmeisesti aika monissa muissakin tapauksissa liittyvät epäselvyydet. Omalta osaltani olen valmis vauhdittaa sitä eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen kääntymällä.

Kirjoita kommentti