Hölmöläisten hommaa päivähoidossa

Voisipa joku edes kerran perustellusti esittää kaikki ne leikkaukset, jotka koskevat juuri heikoimmassa asemassa olevia yhteiskuntamme jäseniä. Lapset, lapsiperheet, opiskelijat, työttömät, pitkäaikassairaat, vammautuneet henkilöt ja vanhukset tuntuvat olevan ainoita säästökohteita..

Leikata pitää, muttei leikkaaminen vähäosaisilta tuota yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä tippaakaan hyvinvointia. saatika sitten esimerkiksi ne kaikki hoitojaksot, joita näillä ”upeilla uudistuksilla” pyritään saavuttamaan.

toivottavasti jonain päivänä tässä yhteiskunnassa päättäjät ovat yksilöitä, jotka näkevät asioita, niin kuin ne todella ovat.

Kati Peltolan vastaus leikkipuistojen alasajoa koskevaan artikkeliin oli mielestäni sanalla sanoen törkeä. Hän kehtaa väittää, että leikkipuistojen toimintaa ei karsita päivähoidon kerhojen lisäämisen myötä.

Miten leikkipuistojen henkilökunnan oletetaan pyörittävän samanaikaisesti kahta eri toimintaa tässä mittakaavassa? Monissa puistoissa vertais- ja varhaiseen tukeen perustuvaan avoimeen toimintaan osallistuu viikottain jopa satoja perheitä. Toiminnan järjestämiseen tarvitaan tietenkin henkilökuntaa. Vaikka leikkipuiston tiloihin ei perustettaisikaan päivähoidon kerhoa, otetaan puiston henkilökunta silti käyttöön kerhojen vetämisessä; he vain lähtevät puistosta toiseen paikkaan. Millä matematiikalla henkilökunta riittää näihin molempiin toimintoihin?

Päivähoidon puolipäiväisen kerhon perustaminen leikkipuiston tiloihin vie suurimmassa osassa Helsinkiä tilat pois monilta kymmeniltä lapsiperheiltä. Useimmat leikkipuistot ovat tiloiltaan pieniä, eikä niihin mahdu päällekkäisiä toimintoja. Kerhon perustaminen johonkin toiseen tilaan taas vie leikkipuistolta työntekijät jotka tähän asti ovat järjestäneet mielettömän tärkeää ja LAADUKASTA toimintaa Helsingin lapsiperheiden tueksi.

On kansalaisia halventavaa väittää että uudistus ei uhkaa leikkipuistojen nykytoimintaa, sillä se on jo vaikuttanut siihen suuresti ja tulee vaikuttamaan enenevissä määrin. Hyvin vähän on myös ollut puhetta siitä, miten leikkipuistojen henkilöstö on suhtautunut muutokseen. Työntekijät, jotka ovat omistautuneet perhetyölle, tukemaan vanhempien jaksamista olla lapsen kanssa kotona (ehkä pidempäänkin) eivät ole olleet muutoksesta kovinkaan innoissaan. Se nyt on tietenkin selvää, sillä päivähoitoon siirtyminen toteutettiin henkilöstöä kuulematta.