Arktisista menoa

Arktisten alueiden energiavarojen hyödyntäminen on kasvavan kiinnostuksen kohteena. Greenpeacen aktivistit ja Arctic Sunrise –alus ovat nostaneet aiempaa voimakkaammin esille tähän liittyvät isot riskit.

Arktisilla alueilla on kyse isoista asioista. Energiayhtiöillä on siellä suuria intressejä. Alue on strategisesti tärkeä niin Venäjälle, Yhdysvalloille, Kiinalle kuin monille muillekin valtioille. Pohjoisen luonnon haavoittuvuus ja talviset olosuhteet tuovat erittäin suuria riskejä esimerkiksi öljynporaukselle alueella. Luonnonvarojen hyödyntämisen pitää tapahtua alueen ekologisia reunaehtoja kunnioittaen.

Ilmastonmuutos, joka avaa uusia väyliä liikenteelle, on samalla suurin uhka arktiselle luonnolle.  Jos ilmastonmuutosta pyritään tosissaan hillitsemään, pitäisi panostaa arktisen öljyvarojen käytön sijasta energiaa säästöön ja uusiutuvaan energiaan.

Sini Saarela ei ole ainoa suomalainen, joka on sekaantunut arktisen öljynporaukseen. Jorma Ollila on öljy-yhtiö Shellin puolesta allekirjoittanut aiemmin tänä vuonna venäläisen Gazpromin kanssa sopimuksen arktisesta öljynporauksesta Venäjällä. Greenpeace on arvioinut, että suuryhtiöt pyrkivät käyttämään hyväksi Venäjän lainsäädännön heikkouksia öljynporausten laajentamiseksi tavalla, joka ei ota huomioon ympäristöriskejä.

Greenpeacen aktivistien syyttäminen merirosvouksesta ei ole järjellä ymmärrettävissä.  Sen sijaan aktivistitkin ovat varmaan ymmärtäneet riskin joutua vastaamaan teoistaan Venäjän lain edessä. Siitä, ovatko he arvioineet ennalta riskit oikein, voi olla monta mieltä. Mutta siitä riippumatta on minusta selvää, että rauhanomaisesta ympäristömielenosoituksesta ei ole oikein vaatia vuosien vankeusrangaistuksia. – On syytä puolustaa sekä arktista luontoa että oikeutta osoittaa mieltä sen puolesta.

(Kuvassa Sini Saarela / Greenpeace) 

Kirjoita kommentti