Miksi valtuusto sivuutetaan yleiskaavan valmistelussa?
Blogi
– 21.11.2014
Helsingin yleiskaavan visioita ei käsitelty kaupunginvaltuustossa ja samalla tavalla on käymässä yleiskaavan luonnokselle. Toisin kuin edellistä yleiskaavaa 2002 tehtäessä, tällä kertaa yleiskaavan luonnosta ei aiota tuoda valtuustoon lähetekeskusteluun vaan kaupunkisuunnittelulautakunta päättää luonnoksesta ja sen jatkovalmistelun linjauksista.
Miksi kaupunginvaltuusto halutaan pitää sivussa kun valmistellaan näin isoa ja laajakantoista asiaa. Jätin lokakuun alussa valtuuston enemmistön, 52 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen siitä, että yleiskaavan luonnoksesta järjestetään valtuustossa lähetekeskustelu ennen kuin yleiskaavan luonnoksesta ja sen jatkovalmistelusta tehdään päätöksiä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Lähetekeskustelua ei nyt ole tulossa. Sen sijaan on sanottu, että asiasta voidaan keskustella valtuuston ns. puoliväliseminaarissa, joka on kuitenkin vasta kaupunkisuunnittelulautakunnan jo päätettyä luonnoksesta eikä seminaarissa ole edes aikaa varsinaiselle keskustelulle asiasta. Näyttää siltä, että yleiskaavan linjat halutaan ratkaista pienessä piirissä niin, että asia tuodaan valtuuston vasta lopussa kun ”kaikki on jo sovittu”.
Yleiskaavaan liittyy monia asioita, joissa olisi syytä kuulla valtuuston mielipiteitä ennen kuin luonnokseen otetaan kantaa: esimerkiksi tavoite Helsingin kasvattamisesta 250 000 asukkaalla, kaupunkibulevardit, Malmin lentokentän alue, Vallilanlaakson kertaalleen hylätyn väylähankkeen ottaminen kaavaan, Keskustapuiston länsireunan nakertaminen, asuntorakentaminen Ramsinniemeen, Mustavuoren eteläosaan, Vartiosaareen ja Melkin saareen, eräiden muiden rantojen ja metsä-alueiden rakentaminen, vanhojen asuinalueiden voimaperäinen lisärakentaminen ja tiiviin julkisten lähipalvelujen verkoston korvaaminen harvemmilla aluekeskuksilla ovat asioita, joissa valtuuston olisi hyvä evästää lautakuntaa.
Kasvu ja tiivistäminen ovat yleiskaavan valmistelun avainsanoja. Yleiskaavalla onkin syytä varautua asukasmäärän kasvuun ja Helsingissä on alueita, joilla voidaan tiivistää kaupunkirakennetta. Mutta pitääkö Helsingissä tavoitella suurempaa asukastiheyttä kuin vaikkapa Berliinissä ja Pietarissa tai jopa kymmenkertaista Tampereeseen ja seitsenkertaista Turkuun verrattuna? Onko tämä sen enempää nykyisten helsinkiläisten kuin muun Suomen kehityksen kannalta hyvä? Eikö vähempikin kasvu riitä, etenkin kun talouden, koulutuksen ja kulttuurin kehitys perustuu nykyään isojen keskusten sijasta entistä enemmän verkostoihin?
(Kuva kaupunkisuunnitteluviraston karttakuva yleiskaavaluonnokseen.)
Kirjoita kommentti
- Tähdellä * merkityt kohdat pakollisia