Helsinkiläisten yhteinen omaisuus kaupan

Valtuuston kokous eilen illalla alkoi kyselytunnilla ja varsinaisella asialistalla isoimmat ratkaisut koskivat kiinteistökauppoja. Ennen kokousta valtuustoryhmässämme vierailivat Keskuspuiston puolesta –toimintaryhmän edustajat.

Bunkkeri – SRV taas rahastamassa

Rakennusliike SRV on saanut Helsingiltä toistuvasti isoja ja SRV:lle tuottoisia hankkeita. Tällä kertaa näin kävi Jätkäsaaren Bunkkerin kohdalla. Kaupunki ei itse halunnut lähteä kehittämään varastoksi rakennetusta Bunkkerista muuhun käyttöön soveltuvaa. Sen sijaan Bunkkeri myytiin 22,7 miljoonalla eurolla SRV-yhtiölle, joka sai siihen myös lisää rakennusoikeutta. Samalla kaupunki sitoutuu vuokraamaan rakennuksen pieneen osaan tehtävät uimahalli- ja liikuntatilat vähintään 25 vuodeksi ja maksamaan vuokraa noin 4 miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 100 miljoonaa.

Esitin asian palauttamista uuteen valmisteluun niin, että kohtuullistetaan kaupungille liikuntatiloista tulevaa vuokraa tai toteutetaan nämä tilat kaupungin omana toimintana. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Bunkkerin koviin vuokriin vedoten on liikuntalautakunnalle jo esitetty luopumista ainakin Käpylinnan tiloista, kun ne menevät remonttiin. Tästä kannettiin laajasti huolta. Kannatin Sirkku Ingervon (vas) pontta, jossa selvästi esitettiin Käpylinnalle jatkoa. Se ei saanut enemmistön tukea. Sen sijaan hyväksyttiin Osku Pajamäen (sd) ponsi, joka jättää auki sen, jatkuuko Käpylinnan toiminta vai ohjataanko tämän lasten ja erityisryhmien palveluihin erikoistuneen liikuntatilan käyttäjät muualle.

Metropolian kiinteistöjä investointipankille

Toinen ja vielä isompi kiinteistökauppa koski niitä Metropolian ammattikorkeakoulun rakennuksia, jotka vapautuvat sitten kun Metropolialle valmistuu kampus Myllypuroon. Kahdeksan isoa rakennusta – kuten entiset Teknillisen korkeakoulun tilat Hietalahden torin laidalla – myytiin 80 miljoonalla eurolla investointipankki Merasconin kiinteistöjalostukseen erikoistuneelle yksikölle.

Kauppaan liittyi monia erikoisia piirteitä. Se tehtiin isona pakettina, jossa keskihinta neliötä kohti jäi matalaksi. Ostajalle oli luvattu ”kaavallista kehittämistä”, joka nostaa kiinteistöjen arvoa, mutta tästä arvonnoususta vain osan kaupunki ottaa itselleen. Esimerkiksi jos kaava muutetaan niin, että rakennuksesta saa tehdä hotellin, koko arvonnousu jää investointipankin taskuun. Vielä erikoisemmaksi tapaus muuttui, kun Ilkka Taipale (sd) kertoi, että pakettiin kuuluvaan sairaanhoito-oppilaitoksen tilaan Meilahdessa olisi voitu tehdä esim. hoitajien asuntoja, mutta se haluttiin myydä ja todennäköisesti siihen tulee joku yksityinen terveysalan firma.

Olin valmistellut palautusesityksen, mutta Perussuomalaisten Hyttinen teki edellisessä puheenvuorossa samansuuntaisen palautusesityksen. Äänestin sen puolesta. Valtuusto hyväksyi kuitenkin kaupan äänin 68 – 8, tyhjää 5.

Kalasatama ja päivän saldo 133 miljoonaa

Valtuuston muiden ryhmien hyväksymässä strategiassa on asetettu tavoitteeksi myydä tontteja ja muita kiinteistöjä vuosittain noin 100 miljoonalla eurolla. Tämä raja ylitettiin pelkästään eilisessa kokouksessa, kun kahden edellä mainitun kaupan lisäksi myytiin lisää tontteja Kalasataman alueelta. Kiinteistövirastolta saamieni tietojen mukaan ennen eilistä oli jo toteutettu kauppoja 102,5 miljoonalla eurolla ja eilisen kokouksen kolmen ison kaupan yhteenlaskettu hinta oli 133 miljoonaa. Tämä asia herätti keskustelun siitä, miksi myydään omaisuutta, joka vuokrattuna toisi kaupungille jatkuvia tuottoja pidemmän päälle enemmän kuin myynti.

Esitin Sami Muttilaisen (vas) kannattamana, että Kalasatamassa olisi myymisen sijasta vuokrattu tontit pitkäaikaisin sopimuksin. Tämä esitys kaatui äänin 66 – 6, tyhjää 5.

Kyselytunti

Kyselytunnilla oli ensin Jarmo Niemisen (vihr) kysymys merellisen Helsingin kehittämisestä. Otin keskustelussa esille yleiskaavaehdotuksen tuomat uhkat, joista yllättäen ei kukaan muu valtuutettu puhunut. Toinen kysymys koski valmistautumista Suomen 100-vuotisjuhliin (Laura Kolbe, kesk). Toin tässä yhteydessä esille työväenliikkeen roolin ja kysyin miten se on huomioita, Helsingin juhlavuoden päähankkeen Keskuskirjaston edellyttämän lisärahoituksen lähikirjastojen turvaamiseksi ja kysyin miten maahanmuuttajajärjestöt on kutsuttu mukaan valmistelemaan juhlavuoden tapahtumia. Työväenliikkeen osalta vastausta en saanut ja maahanmuuttajien osalta kerrottiin asiaa selvitettävän. Samalla ilmeni, että muutkin yhteisöt voivat tammikuuhun asti tehdä ehdotuksia itsenäisyyden juhlavuoden helsinkiläisiksi tapahtumiksi.

Poliisin neuvottelukunnasta työn takia eroa pyytäneen Valter Vesikon tilalle valittiin Jussi-Petteri Lappi (SKP ja Helsinki-listat).

Kirjoita kommentti