Maunulan osallistuva lähidemokratia

Maunulan asukastalo Saunabaarilla tehtiin tänään historiaa. Ensimmäisen kerran kokoontunut Maunula-talon avoin foorumi hyväksyi toimintamallin, jossa asukkaat osallistuvat tammikuussa avattavan talon hallintoon, toiminnan suunnitteluun  ja budjetin päättämiseen. Salin täyttänyt avoin foorumi valitsi äänestämällä kahdeksasta ehdolle asettuneesta asukasedustajat talon toimintaa johtavaan neuvottelukuntaan.

Neuvottelukuntaan valittiin – äänimäärän mukaan esitetyssä järjestyksessä – varsinaisiksi asukasedustajiksi tulkki, Irakin pakolainen Omar Bahaaldin, Q-teatterin yleisövastaava ja Nuorten Teatterin johtaja Jaana Taskinen ja Kallion kirjaston johtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Kirsti Tuominen. Varajäseniksi valittiin asukastalo Saunabaarin aktiivi ja eläköitynyt STTK-lainen ay-toimija Tapani Kontiola, mediakulttuuriyhdistys m-cultin toiminnanjohtaja Minna Tarkka ja Hesarin kaupunkitoimituyksesta eläkkeelle jäänyt Marja Salmela.

Uudessa osallistuvaan demokratiaan perustuvassa Maunula-talon toimintamallissa asukkaat eivät ole vain talon palvelujen käyttäjiä vaan myös niiden tekijöitä ja päättäjiä. Osallistuminen ei rajoitu vain vähintään kaksi kertaa vuodessa pidettävään avoimeen foorumiin ja edustajien valintaan vaan osallistumiselle on jatkuvasti monia tapoja, joista keskeinen on osallistuvan budjetin prosessi. Neuvottelukunnan pitää saada valmistelemalleen toimintasuunnitelmalle ja budjetille avoimen foorumin hyväksyntä.

Toimintamallilla luodaan myös uutta kulttuuria kaupungin virasto-organisaatioon. Siinä ylitetään perinteiset kirjaston, nuorisotoimen ja työväenopiston väliset hallinnolliset rajat. Maunula-taloon pyritään luomaan yhteinen toimintakulttuuri, jossa myös työntekijät ovat koko talon työntekijöitä, eivät vain jonkin yksikön tai viraston. Toki on asioita, kuten työsuhdeasiat, joissa esimiehillä on viran puolesta päätösvaltaa, mutta esimiesten muodostama johtotiimi ei voi kävellä neuvotelukunnan tai avoimen foorumin päätösten yli. Jos avoin foorumi ei hyväksy esitettyä talous- ja toimintasuunnitelmaa, neuvottelukunnan pitää valmistella esitys, jolle se saa foorumin kannatuksen. Neuvottelukunta puolestaan toimii kaupungin budjetin ja lakien asettamissa raameissa, mutta neuvottelukunta ja osallistuva budjetointi voivat olla myös aloitteellisia kaupungin budjettiin vaikuttamisessa ja lisärahoituksen hankkimisessa.

Nyt kun Helsingin ja yleensäkin kuntien toiminta ja hallinto on muutoksessa, tarjoaa Maunula-talon toimintamalli vaihtoehdon päätöksenteon keskittämiselle entistä pienempään piiriin. Samalla se on esimerkki asukastoiminnan merkityksestä. Ensimmäinen aloite monitoimitalosta tehtiin jo 1983. Nyt hyväksyttyä demokraattista toimintamallia on valmisteltu asukkaiden aloitteellisuudella Maunulan demokratiahankkeessa, jonka kautta asukkaat ovat saaneet edustajansa myös talon suunnitteluun. Demokratiahanketta vetänyt Emilia Palonen saikin avoimessa foorumissa tänä iltana aiheellisesti raikuvat aplodit kiitoksena työstään.

Maunula-talo ja asukastalo Saunabaari tarjoavat mahdollisuuksia asukkaiden osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Miksei tällainen osallistuva demokratia ja asukkaiden itsehallinto voisi toteutua laajemminkin Maunulan ja muiden kaupunginosien kehittämisessä?

Kirjoita kommentti