Pormestari Jan Vapaavuori ja kokoomus yrittävät ajaa läpi uutta, entistä laajempaa ja kalliimpaa suunnitelmaa Helsingin keskustatunnelista. Vihreitä houkutellaan mukaan muutamilla kävelykatujen pätkillä. Mitään vaihtoehtoja valtavan kalliille hankkeelle ei päätöksentekoon ole valmisteltu.

Helsingin Sanomien ja Ylen tänään julkaisemien uutisten mukaan tiistaina kokoontuvalle kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään päätöstä ryhtyä tekemään yleissuunnitelmaa nelikaistaisesta keskustatunnelista, joka ulottuisi Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle ja jossa olisi kuusi eritasoliittymää ja haaroja eri suuntiin. Hesarin mukaan investoinninhinnaksi arvioidaan 1,3 – 1,4 miljardia euroa.

Liikennekonsultti Antero Alkun keväällä Helsingin seudun Maan ystävien ja Kenkää keskustatunnelille -ryhmän esittämien arvioiden perusteella hinta tulisi todennäköisesti olemaan vähintään kaksi miljardia. Mutta Vapaavuorella onkin ihan eri kriteerit arvioida keskustatunnelia ja sitä, onko kaupungilla varaa joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen, vanhuspalvelujen ja muiden peruspalvelujen resurssien lisäämiseen tai vaikka edullisempiin vuokriin.

Kuka tarvitsee tunnelia?

Vapaavuoren ajama hanke on varsinainen hukkaputki. Sitä perustellaan liikenteen tarpeilla, vaikka henkilöautoliikenne Helsingin niemellä on jo pitkään vähentynyt ja itä-länsi-suuntaiset liikennevirrat keskustan ali ovat melko pienet. Keskustan alla jo olemassa olevat huoltotunnelitkin ovat vajaakäytössä. Länsimetron valmistuminen on vähentänyt tarvetta ajaa autolla keskustaan tai sen ali. Raide-Jokeri tulee valmistuessaan vähentämään tätä tarvetta entisestään.

Keskustatunnelin hinnalla voitaisiin Antero Alkun mukaan rahoittaa kaikki Helsingin uuteen yleiskaavaan merkityt ja vuoteen 2050 mennessä toteutettavaksi aiotut ratikka- ja pikaraitiotiehankkeet. Samalla voidaan luoda selvästi nyt esitettyä laajempi kävelykeskusta tai alue, jolla kävelyn ja pyöräilyn lisäksi olisi vain joukkoliikennettä. Helsingin keskustan satamien raskas liikenne voidaan siirtää Vuosaaren satamaan, jonne on aikoinaan jo rakennettu metroraidekin, puuttuu lähinnä asematerminaali.

Missä ilmastoteot?

Kävelykeskustaksi tuskin kukaan muu kuin Vapaavuori esikuntineen kehtaa väittää sitä, että muutetaan kävelykaduiksi osa Pohjois-Esplanadista tai toinen ajokaista Esplanadeilla, pätkä Etelärannasta, pari kadunpätkää yliopiston päärakennuksen luona ja pikkuruinen Postikatu Kiasman nurkalla.

Vapaavuoren johdolla tapahtuneessa valmistelussa ei ole näköjään piitattu edes siitä, että nelikaistainen, osin jopa kuusikaistainen keskustatunneli johtaa selvitysten perusteella liikenteen päästöjen lisääntymiseen, kun henkilöautoliikenne kasvaa ja joukkoliikenteen osuus supistuu.

Mitä tekevät vihreät ja demarit?

Helsingin kaupungin nettisivuilla mainostettiin elokuussa asukastilaisuutta, jossa piti esitellä keskustan maanalaisen kokoojakadun ja kävelykeskustan suunnitelmia. Tilaisuus kuitenkin peruttiin vähin äänin. Nyt asia viedään kovalla vauhdilla, asukkaita kuulematta kaupunkiympäristölautakuntaan, jolta haetaan valtuuksia tehdä yleissuunnitelma. Vaikka tämä ei vielä tarkoita päätöstä rakentaa tunneli, on tarkoitus ilmiselvästi sitoa lautakunta ja valtuustoryhmät tähän valtavan kalliiseen hankkeeseen.

Kaupunkiympäristölautakuntaa johtaa vihreiden Anni Sinnemäki ja lautakunnassa vihreiden, sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat ovat enemmistönä nyt temppelinharjalla. He voivat haudata keskustatunnelin päättämällä, että sen yleissuunnittelua ei aloiteta. Eikä tähän tarvita edes kaikkia näiden ryhmien edustajia. Samalla lautakunnan voisi kehottaa valmistelemaan toisenlaisen suunnitelman, jossa ilman keskustatunnelia ja vähemmällä rahalla saadaan parempaa joukkoliikennettä, laajempi kävelykeskusta ja toteutetaan ilmastotavoitteita.

(Artikkelin kuva Yle/Helsingin kaupunki.)

Jälkikirjoitus lauantai-aamuna

Nyt kun kaupunkiympäristölautakunnalle tehty esitys keskustatunnelin suunnittelusta ja siihen liittyvät selvitykset on julkaistu, ovat hankkeen perustelut entistäkin kyseenalaisemmat. Itse asiassa selvitysten perusteella päätösesityksen pitäisi olla päinvastainen ja päätyä hankkeen hylkäämiseen.

Lautakunnalle esitetyt selvitykset vahvistavat selvästi sen, että keskustatunneli lisäisi henkilöautoliikennettä ja vähentäisi joukkoliikenteen osuutta. Keskustan kauppiaiden toivoman asiakasvirran sijasta lisääntyisi kuitenkin ennen muuta läpiajoliikenne Länsiväylältä Itäiseen Helsinkiin.

Esitetty tunneli ulottuisi Länsiväylältä Sörnäistentunneliin ja sen kautta Hermannin rantatielle. Tämän 5,5 kilometrin lisäksi tulisi useita kilometrejä haaroja satamiin ja eritasoliittymiä. Liittymien mahdollistamiseksi nelikaistaisena (2+2) esitelty tunneli olisi monelta osin 6-8-kaistainen. Maanalaisten osien lisäksi pitäisi rakentaa liittymät, jotka repisivät suuaukkoja ja pitkiä ajokuiluja maan päälle. Esimerkiksi Sörnäisten ranta halkaistaisiin syvillä ja leveillä kuiluilla.

Kävelykeskustan sijaan esitetään vain muutama kävelykadun pätkä. Niistä merkittävin eli Esplanadia koskeva jättää auki sen, onko kyse kävelkadusta vai vain jalkakäytävän leventämisestä yhden ajokaistan verran. Kaivokatu voisi muuttua joukkoliikennekaduksi. Mutta kaikki nämä muutokset vasta joskus hamassa tulevaisuudessa, kun tunneli valmistuisi, ehkä 2035 tienoilla.

Esitykseen liittyvät liikenne-ennusteet on laskettu ilman tietulleja tai tunnelinkäyttömaksuja. Toisaalta niissä ei ole myöskään selvitetty vaihtoehtoja, joissa panostettaisiin joukkoliikenteeseen ja sen lippujen hintoja alennettaisiin.

Selvitykset osoittavat kiistattomasti, että keskustatunneli lisäisi hiilidioksidipäästöjä. Samalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus vähenisi. Kokonaisuutena matkojen yhteenlaskettu määrä ei juurikaan kasvaisi, mutta läpiajoliikenne keskustan alitse henkilöautoilla lisääntyisi. Muutamilla keskustan kaduilla autoliikenne vähenisi, mutta tunnelin molemmissa päissä olevilla alueilla autoliikenne rasittaisi nykyistä enemmän ja ruuhkat siellä lisääntyisivät.

Mitään varsinaista kustannusarviota esitykseen ei sisälly. Esitetty 1,3 – 1,4 miljardin hinta on arvio, jonka perusteita ei tarkemmin avata. Tunnelin vuotuiset ylläpitokustannukset eivät hintaan sisälly. Autoilijoilta perittävillä maksuilla oletetaan saatavan vuosittain 4 – 8 miljoonaa euroa, joka ei kata edes käyttö- ja huoltokustannuksia. Keskustatunneliin pitäisi siis syytää ainakin toista miljardia, joidenkin arvioiden mukaan vähintään 2 miljardia, rahaa, joka olisi pois kaupungin palveluista tai esimerkiksi investoinneista joukkoliikenteeseen.

Kaiken tämän jälkeen on entistä selvempää, että Vapaavuoren ja kokoomuksen ajama keskustan tunnelihanke on järjettömän kallis ja ristiriidassa kaupungin joukkoliikenne- ja ilmastotavoitteiden kanssa. Nyt pitäisikin selvittää, miten voidaan parantaa keskustan joukkoliikennettä, laajentaa kävelykeskustaa ja luoda alueita, joilla yhdistyvät ratikat, kävely ja pyöräily. Samalla pitäisi ohjata Helsingin niemen satamien autoliikennettä Vuosaaren satamaan.

Kenkää Keskustatunnelille -ryhmän ja Helsingin seudun Maan ystävien seminaarissa keväällä esitettyjen arvioiden perusteella joukkoliikenteeseen ja kävelykeskustan laajentamiseen perustuvat vaihtoehdot voidaan toteuttaa halvemmalla kuin keskustantunneli. Ne myös lisäävät aidosti keskustan elinvoimaisuutta, jota on heikennetty kaavoittamalla Pasilan Triplan, Kalasataman Redin ja kehätien Kaaren kaltaisia jättikokoisia kauppakeskuksia.