Muutoksen vaatimus vaaleissa – eri suuntiin
Eduskuntavaalien tulokset kertovat muutoksen vaatimuksista. Tyytymättömyys kanavoitui kuitenkin eri suuntiin eikä eduskuntaan muodostunut selkeää enemmistöä. Tässä vaalin jälkeisen aamun ensimmäisiä ajatuksiani tuloksista.
*****
SDP, vihreät ja Vasemmistoliitto voittivat sekä äänissä että edustajapaikoissa. SDP:n voitto jäi kuitenkin odotettua pienemmäksi. Perussuomalaiset onnistui puolueen hajoamisen jälkeen palauttamaan kannatuksensa edellisten vaalien tasolle. Kokoomus sai yhden lisäpaikan, mutta menetti ääniosuuttaan. Rajuimmin tyytymättömyys iski keskustaan ja eduskunnasta pudonneisiin sinisiin. Äänestäjät rankaisivat niitä kokoomuslaisesta hallituspolitiikasta.
*****
Vaalitulos ei anna pohjaa sellaiselle hallitusratkaisulle, joka toisi suunnanmuutoksen politiikkaan. Vasemmiston ja vihreiden yhteenlaskettu paikkamäärä jäi kauas enemmistöstä.
Jos SDP:n Antti Rinne aikoo koota enemmistöhallituksen, siihen tarvitaan joko kokoomus tai keskusta. Rökäletappion kokenut keskusta tuskin helpolla hallitukseen lähtee, vaan asettaa sille kovat ehdot. Toisaalta kokoomus on ilmoittanut vastustavansa SDP:n keskeisiä tavoitteita politiikan suunnan muuttamisesta. Halla-ahon kanssa samaan hallitukseen puolestaan ei ole ilmoittautunut kukaan.
Rinne haluaa hallitukseen vihreiden lisäksi myös Vasemmistoliiton – mutta onko VAS valmis toistamaan sixpack-hallitusten kaltaiset onnettomat kokemukset?
******
Perussuomalaiset onnistui asemoimaan itsensä Halla-ahon johdolla oppositioksi ja protestin väyläksi, vaikka oli ollut mukana sopimassa kaikki Sipilän hallituksen keskeiset ratkaisut. Se onnistui mobilisoimaan myös monet vaaleissa aiemmin nukkumaan jääneet.
Samalla puolueen johto käytti hyväkseen valtamediaa, jossa sille monessa tapauksessa suorastaan tarjoiltiin mahdollisuus nostaa maahanmuuttajavastaiset, ilmastoskeptiset ja nationalistiset teemansa vaihtoehtona kaikille muille.
******
Vaalikeskusteluissa oli monia teemoja, mutta monet isot poliittiset linjakysymykset jäivät usein maahanmuuton ja identiteettipolitiikan arvokysymysten varjoon. Esimerkiksi sote-uudistuksesta, tulonjaosta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, Euroopan unionista sekä demokratiasta keskusteltiin vähän.
Samaan aikaan kun luokkaerot kasvavat, hallitsee keskustelua usein jako ”meihin” ja ”niihin”, maahanmuuttajiin. Vaikka EU ja kansainväliset finanssimarkkinat ohjaavat yhä enemmän Suomenkin politiikkaa, ei sitä juuri kukaan kyseenalaistanut.
*****
Eduskuntaan tuli paljon uusia kasvoja ja naiskansanedustajia valittiin enemmän kuin koskaan, nyt 94. Tulosten perusteella näyttää siltä, että perussuomalaisiin on kanavoitunut suhteellisesti enemmän miesten protestia ja etenkin vihreisiin naisten muutosvaatimuksia.
*****
Kommunistien tulos oli todella huono. Vain 4 285 ääntä ja 0,1 %. Se on yli 3 000 ääntä vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa, joissa oli jo koettu tappiot.
Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden lähtökohdat vaaleissa ovat vaikeat. Ei ole puoluetukirahoja eikä juuri mahdollisuuksia päästä esille julkisuudessa. Kynnystä nostaa myös se, että moni haluaa äänestää ”läpimenijää”. Näillä ei voi kuitenkaan selittää kaikkea.
SKP:llä oli hyviä aloitteita mm. perusturvasta, lähipalveluja vahvistavasta sotesta, työajan lyhentämisestä, ekologisesta rakennemuutoksesta ja hävittäjämiljardien ohjaamisesta parempaan käyttöön, mutta ne eivät tavoittaneet laajempaa tukea.
Tarvitaan puolueen jäsenten ja tukijoiden yhteistä, perusteellista keskustelua siitä, mikä on mennyt vikaan ja mihin tarttumalla voimme kääntää SKP:n uudelleen nousuun ja koota laajempaa radikaalia vasemmistolaista muutosliikettä.
*****
Vasemmistoliitto ei halunnut edes keskustella vaaliyhteistyöstä SKP:n kanssa. Vaaliliitto SKP:llä oli Pirkanmaalla Feministisen puolueen ja Eläinoikeuspuolueen kanssa. Helsingissä Feministinen puolue valitsi toisin, ja liittoutui Piraattipuolueen ja Liberaalien kanssa, vaikka niiden tavoitteet ovat monelta osin suorastaan vastakkaiset feministien kanssa. Hämeen vaalipiirissä kommunistit olivat mukana Rehtiliikkeen valitsijayhdistysten listalla.
*****
Nyt ovat edessä vappu ja EU-parlamentin vaalit. SKP tuo toukokuun lopun EU-vaaleihin työväen eduista lähtevän vaihtoehdon sekä eurokuriin alistumiselle että nationalistiselle eristäytymiselle. Samalla SKP on osa Euroopan vasemmistoa, joka kamppailee toisenlaisen Euroopan puolesta. Tässä vaalissa olen myös itse ehdokkaana SKP:n listalla.
(Korjattu: Naiskansanedustajien määrä, joka lopullisissa tuloksissa 94.)