Joulun alla ilmestyi vähin äänin Helsingin kaupungin talouden ja toiminnan uusi seurantaraportti 3/2018. Kun katsoo sen lukuja, voisi odottaa pormestarin julistavan ilosanomaa kaupungin asukkaille: Ylijäämä vuodelta 2018 on raportin mukaan 354 miljoonaa euroa, yli kaksi kertaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Sen päälle tulevat vielä kaupungin omistamien yhtiöiden voitot. Velat ovat vähentyneet ja pankkitileillä maksaa toista miljardia euroa.

Miksi kaupunki ei tehnyt tästä raportista mitään uutista? Eikö nyt pitäisi avata keskustelu siitä, miten ylijäämiä käytetään paremman kaupungin kehittämiseen?

Samoihin aikoihin, kun uusimmat talousluvut tulivat, valmisteli kaupunki Lapinlahden sairaalan myymistä, koska ei muka ole varaa peruskorjata sitä. Haartmanin päivystyssairaalasta uutisoitiin potilasturvallisuuden vaarantumisesta, kun työntekijöitä on liian vähän. Aluehallintovirasto puolestaan moitti Helsinkiä vanhusten kotihoidon liian vähistä resursseista. Useimpien muidenkin palvelujen resurssit ovat jääneet jälkeen asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvusta.

Kaupunginvaltuutetut selittelevät milloin missäkin esiin nousevia ongelmia budjetin tiukoilla raameilla, vaikka istuvat satojen miljoonien ylimääräisten rahavarojen päällä. Ylijäämistä voitaisiin ohjata lisää rahaa muun muassa vanhusten palveluihin, terveydenhoitoon, päiväkoteihin ja kouluihin, lähikirjastoihin, asumiseen, joukkoliikenteeseen, työllisyyteen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen. Miksi näin ei tehdä vaan myös tälle vuodelle valtuustossa yksimielisesti hyväksytyssä budjetissa tavoitellaan taas satojen miljoonien ylijäämiä?

 

(Kirjoitus Kallio-lehdessä 2/2019)