Joulun alla valmistui uusi Helsingin kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2018. Kun katsoo raportin talouslukuja, voisi kuvitella kaupungin johdon julistavan asukkaille ilosanomaa: Tulosennuste tälle vuodelle on 354 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kaksi kertaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Velat ovat vähentyneet ja pankkitileillä on rahaa toista miljardia euroa. Ja lisäksi tulevat vielä kaupungin omistamien yhtiöiden voitot.

Miksei pormestari Jan Vapaavuori, joka mielellään puhuu Helsingin kehittämisestä maailman toimivimmaksi kaupungiksi, julista ilosanomaa, että on saatu satoja miljoonia euroja lisää rahaa ja avaa keskustelua siitä, miten ylijäämillä kehitetään parempaa kaupunkia?

Raportista on vaiettu. Siitä ei tehty mitään uutista edes kaupungin nettisivuille. Se julkaistiin kaikessa hiljaisuudessa muutama päivä ennen joulua.

Samoihin aikoihin päätettiin Lapinlahden sairaalan myymisestä, koska kaupungilla ei ole muka varaa korjata sitä. Haartmanin päivystyssairaalassa työntekijät hälyttivät potilasturvallisuuden vaarantuvan, koska työntekijöitä on liian vähän. Sote-lautakunta valmistelee taas lisää lähiterveysasemien lopettamisia ja palvelujen keskittämistä. Aluehallintovirasto moittii Helsinkiä vanhusten kotihoidon liian vähistä resursseista…

Miksi kaupunginvaltuutetut selittelevät milloin missäkin palvelussa ja asuinalueella esille nousevia ongelmia rahapulalla, vaikka istuvat satojen miljoonien eurojen ylijäämien ja rahavarojen päällä? Ylijäämistä voitaisiin ohjata lisää rahaa muun muassa palveluihin, työllisyyteen ja asumiskustannusten alentamiseen. Näin ei kuitenkaan tehdä vaan myös ensi vuoden budjetin tavoitteena on tehdä taas lähes kolmesataa miljoonaa euroa lisää ylijäämää.

Onko ylijäämien kasaamiselle joku ei-julkinen agenda, kuten keskustan autotunneleiden rakentaminen kauppiaiden liikevaihdon kasvattamiseksi? Vai eikö valtuustossa kukaan osaa tai viitsi lukea talousraportteja ja tilinpäätöksiä?