Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Helsingin yleiskaavan lainvastaisena vielä laajemmalta osin kuin hallinto-oikeus, jonka ratkaisut se samalla vahvisti. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on voitto luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvoja puolustaneille kansalaisliikkeille ja murskaava tuomio Helsingin kaavoituspolitiikalle, jossa kaupungin kasvun kiihdyttäminen ja rakennusliikkeiden voitontavoittelu on polkenut alleen kaiken muun.

Tänään julkistamassaan päätöksessä Korkein hallinto-oikeus vahvisti aiemmat hallinto-oikeuden päätökset, joissa kumottiin yleiskaavassa Keskuspuistoon, Vartiosaareen, Ramsinniemeen, Itä-Vingin ja Melkin saariin, Ilmalan varikkoalueen itäpuolelle ja Pajamäen Teknoksen tehdasalueen ympärille osoitetun rakentamisen. Samoin se vahvisti ratkaisut Länsiväylää, Turunväylää, Hämeenlinnanväylää ja Lahdenväylää koskevien kaupunkibulevardimerkintöjen ja niiden varrelle rajautuvien rakentamismerkintöjen kumoamisesta.

Lisäksi Korkein hallinto-oikeus kumosi lisää rakentamisalueita hyväksymällä valitukset Viikin peltojen, Pornaistenniemen ja Tuomarinkylän kartanon alueille yleiskaavassa osoitetusta rakentamisesta. Sen sijaan Malmin lentokentän alueelle esitettyä rakentamista koskevia valituksia ei hyväksytty.

Korkein hallinto-oikeus moitti myös yleiskaavan yleispiirteistä esitystapaa, ns. pikselikarttaa, vaikka ei pitänyt sitä sinänsä lainvastaisena.

Tätä 200 sivua laajaa päätöstä tullaan varmasti tutkimaan tarkkaan myös muissa kaupungeissa.

Lisäksi Korkein hallinto-oikeus päätti, että Helsinki ei saa valituslupaa Vartiosaaren osayleiskaavasta.

 

Kansalaistoiminnan voitto

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on rohkaiseva esimerkki laajan ja sinnikkään kansalaistoiminnan merkityksestä. Jo yleiskaavan valmistelussa esitettiin poikkeuksellisen laajasti kritiikkiä nyt oikeudessa lainvastaisina kumottuihin rakentamishankkeisiin ja korostettiin virkistys- ja viheralueiden merkityksen vain kasvavan, kun asukasmäärä kasvaa. Silloinen kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kuitenkin yksimielisesti yleiskaavaehdotuksen. Valtuustossa sen hyväksymisen puolesta äänestivät lähes kaikki ryhmät, laajempaa vastustusta oli vain Keskuspuiston ja Vartiosaaren sekä  jossain määrin Malmin kentän osalta.

Asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen pitkäjänteisellä toiminnalla on nyt suojeltu rakentamiselta helsinkiläisille tärkeitä ja valtakunnallisestikin merkittäviä viher- ja virkistysalueita. Tämä on myös merkittävä ilmastoteko tilanteessa, jossa metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ymmärretään entistä laajemmin.

 

Ketkä kantavat vastuun lainvastaisesta toiminnasta?

Kaikki oikeuden nyt vahvistamat perusteet yleiskaavan kumoamisesta suurelta osin esitettiin jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa ja valtuustossa, kun asiasta päätettiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen onkin syytä kysyä, mitä johtopäätöksiä tekevät yleiskaavan valmistelussa päävastuussa olleet ja lainvastaista ratkaisua jääräpäisesti ajaneet apulaispormestari Anni Sinnemäki, toimialajohtaja Mikko Aho ja yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen?

Entä poliittiset päättäjät, jotka asukkaiden, oikeusoppineiden ja kaavoituksen lainmukaisuutta valvoneiden viranomaisten kannanotoista ja muistutuksista piittaamatta hyväksyivät yleiskaavan. Tässä on peiliin katsomisen paikka etenkin niillä valtuustoryhmillä, jotka hyväksyivät kaupunkisuunnittelulautakunnassa yleiskaavalle nyt suurelta osin lainvastaiksi todetut linjaukset: kokoomus, vihreät, SDP, Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.

 

Toimintalinjat ja käytännöt uusiksi

Nykyiselle kaupunginvaltuustolle Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on vakava uudelleenarvion paikka. Etenkin kun Helsingin kaupunkisuunnittelussa on laajemminkin törmännyt vastaaviin laillisuusongelmiin, viimeksi mm. Östersundomin osayleiskaavan valmistelussa.

Asukkaiden kuuleminen ei saa enää olla näennäinen muodollisuus vaan asukkaiden tulee olla todellisia vaikuttajia ja kaupungin päätöksentekoa tulee kehittää asukkaiden itsehallinnon periaatteiden pohjalta. Kaupunkiympäristötoimialan johdossa ja työtavoissa tarvitaan radikaali muutos, jotta asukkaiden mielipiteet otetaan tosissaan ja päästään eroon toimialan johtajien ylimielisestä käytöksestä ja pienen piirin vallankäytöstä.

Helsingin rakentamistavoitteet on mitoitettava ja suunnattava niin, että ei vaaranneta tärkeitä virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvoja myöskään muilla alueilla esimerkiksi täydennysrakentamisessa. Nyt on syytä koota kaikki kiinnostuneet avoimiin foorumeihin, joissa asetetaan kaupunkisuunnittelulle uudet painopisteet ja suuntaviitat. Kaupungin on jatkossa annettava resursseja asukkaille vaihtoehtoisten kaavaehdotusten valmisteluun ja lautakunnalle tulee tuoda myös vaihtoehtoiset kaavaesitykset.

Keskuspuiston, Vartiosaaren ja muiden nyt rakentamiselta suojeltuja alueiden kehittämiselle viher- ja virkistysalueina on tehtävä yhdessä asukkaiden, järjestöjen edustajien ja asiantuntijoiden kanssa kokonaisvaltaiset suunnitelmat.

Helsingissä valmisteilla olevalle Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitykselle Korkeimman hallinto-oikeuden päätös antaa erinomaiset lähtökohdat. Yleiskaava ei nyt aseta esteitä toteuttaa laaja idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva kansallinen kaupunkipuisto. Päinvastoin oikeuden perustelut antavat sille lisää tukea.

Yleiskaavaa koskeva Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tulee hyväksyä myös lähtökohdaksi, jonka mukaan kaupunki toimii ja ottaa kantaa Uusimaa 2050 maakuntakaavan valmistelussa.