Pormestari Vapaavuoren budjettiesitys:

Palveluja heikennetään, vaikka Helsinki tekee jättivoittoa

 

Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki, joka järjestää asukkailleen laadukkaita palveluja, julistetaan kaupungin strategiassa. Mutta näkyykö se pormestari Jan Vapaavuoren (kok) esittämässä 2019 talousarviossa? Kauniit puheet ovat vaihtuneet palvelujen leikkaamiseen samaan aikaan kun Helsinki tekee satoja miljoonia ylijäämää. Kaupungin kasvua kiihdytetään helsinkiläisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Budjetin valmistelussa kaikki lautakunnat totesivat, että Vapaavuoren keväällä esittämä ja kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksymä 4,5 miljardin menoraami ei riitä. Vapaavuori jyräsi kuitenkin lautakuntien yli ja esitti vielä ankarampaa menojen karsimista sosiaali- ja terveys- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialoille. Hän haluaa keskustatunnelia, jonka hinta on miljardiluokkaa, mutta ei esitä mitään Stadin ikäohjelman rahoituksesta.

Tyly vanhuksille ja köyhille

Sosiaali- ja terveystoimialan määrärahat kasvavat esityksessä vain 1,5 prosenttia siitä, mitä tänä vuonna käytetään. Se ei vastaa edes asukasluvun ja kustannusten nousua – puhumattakaan kasvavista palvelutarpeista ja pitkään jatkuneen alibudjetoinnin korjaamisesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että terveysasemia ja neuvoloita keskitetään isoihin keskuksiin. Lääkärin ja hoitajan vastaanotolle pääsee nykyistä harvempi. Psykiatrian vuodeosastoja vähennetään (ja enemmän kuin avohoitoa lisätään). Vanhusten ympärivuorokautista laitoshoitoa supistetaan, vaikka sen tarve kasvaa. Lastensuojelun paikat vähenevät. Myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen jo nyt riittämättömiä määrärahoja leikataan.

Lähipalvelut vähenevät

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle Vapaavuori ehdottaa 3,6 prosentin lisäystä. Sekään ei poista alibudjetointia, etenkin kun lasten ja nuorten määrä kasvaa nopeasti.

Esityksen mukaan pienempiä päiväkoteja ja lähikouluja lopetetaan ja toimintaa keskitetään isoihin yksiköihin. Kouluissa suurennetaan ryhmäkokoja ja vähennetään kerhotunteja. Ammatillisessa koulutuksessa on jatkossa nykyistäkin vähemmän opettajia. Työväenopisto joutuu luopumaan joistain tiloista.

Budjettiesitys iskee rajusti kulttuurin ja vapaa-ajan palveluihin ja tukiin. Leikkauslistalla ovat etenkin maksuttomat palvelut: Lähikirjastojen ja liikuntapaikkojen aukioloaikoja supistetaan, Pakilan ja Roihuvuoren nuorisotalot suljetaan tai niiden toimintaa supistetaan, uimavalvontaa ja luonnonjääkenttien ylläpitoa vähennetään…

Budjetissa ei esitetä mitään ratkaisuja Helsingin pahimpiin ongelmiin. Päinvastoin mm. vanhusten palvelujen ja palveluasuntojen puute, sote-resurssien riittämättömyys, henkilöstövajaus, pitkäaikaistyöttömyys ja kalliin asumisen ongelmat jopa pahenevat. Vapaavuori varaa budjettiin mieluummin 62 miljoonaa euroa sakkomaksuihin Kelalle (työmarkkinatuen kuntaosuus), kuin esittää lisää rahaa työllistämiseen.

Leikataan ylijäämiä, ei palveluja

Samaan aikaan kaupunki tekee satoja miljoonia ylijäämää (voittoa). Viime vuonna ylijäämää kertyi 481 miljoonaa ja liikelaitosten kanssa 641 miljoonaa euroa. Tänä vuonna ylijäämää tulee ennusteen mukaan 320 miljoonaa – eivätkä luvussa ole vielä liikelaitosten ja yhtiöiden tuotot. Vaikka pankkitileillä makaa toista miljardia euroa, esittää Vapaavuori myös ensi vuoden tavoitteeksi 288 miljoonan euron ylijäämää.

Kaupungilla on lainasaatavia lähes kaksi kertaa enemmän kuin velkaa, ja asukasta kohti on velkaa vain puolet siitä, mitä kunnilla keskimäärin.

Luopumalla uusien ylijäämien tavoittelusta voi kaupunginvaltuusto haudata kaikki leikkauslistat. Palvelujen alibudjetoinnin ja henkilöstövakauksen poistamiseksi tarvitaan noin 100 miljoonan euron tasokorotus budjettiesityksen määrärahoihin. Näin voitaisiin poistaa pahimmat vajaukset vanhusten ja lapsiperheiden palveluissa, päiväkodeissa ja kouluissa, lähikirjastoissa ja muissa peruspalveluissa.

Vapaavuoren ensi vuodelle esittämästä ylijäämästä jäisi vielä lähes 200 miljoonaa. Siitä voisi ohjata rahaa mm. työllistämiseen, asuntojen ja tonttien vuokrien korotusten hillitsemiseen, joukkoliikenteeseen ja peruskorjaukseen. Kassaan jäisi vielä kaiken tämän jälkeen reilusti toista miljardia ylimääräistä.

Vapaavuori on esiintynyt hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen vastustajana. Käytännössä hän on ajaa kuitenkin monia samoja tavoitteita Helsingissä: menoja leikataan, lähipalveluja karsitaan, yksityisten palvelujen osuutta lisätään ja päätösvaltaa keskitetään. Julkisten palvelujen riittämättömyys luo tietysti lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle. Vapaavuoren kokoomuskaverit, Laura Räty Terveystalossa, Lasse Männistö Mehiläisessä, Juho Romakkaniemi Keskuskauppakamarissa ja johtajat rakennusliikkeissä kiittävät.

 

– Artikkeli Eespäin-lehteen 2/2018. Kuva pormestarin asukasillasta 4.10. Toivo Koivisto.