Hallituksen budjettiesityksen porkkanat ovat pieniä verrattuna sen leikkauspolitiikan repimiin aukkoihin. Mitään politiikan suunnanmuutosta tai varsinaisia uudistuksia ei budjettiriihen linjauksiin sisälly. Sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen leikkaukset ovat jäämässä pysyviksi.

Budjetin loppusumma (55,3 miljardia) on noin 500 miljoonaa euroa pienempi kuin tänä vuonna, vaikka muun muassa koulutuksessa, vanhusten ja lapsiperheiden palveluissa, kuntien työpaikkojen lisäämisessä ja asumiskustannusten alentamisessa on isoja tarpeita lisärahoitukseen.

Aiemmin tehtyjä monien satojen miljoonien eurojen leikkauksia koulutuksen paikataan vain kymmenillä miljoonilla. Alimpiin takuueläkkeisiin ja päivärahoihin esitetään pieni korotus, mutta eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan indeksileikkauksia jatketaan. Tutkimusrahojen lisäyksestä suurin osa ohjataan yliopistojen sijasta yrityksille.

Kuntien talous kiristyy valtionosuuksien leikkausten, indeksijäädytysten ja kiky-leikkausten seurauksena. Lisärahoituksen sijasta hallitus ottaa rahat kuntien digiavustuksiin lakisääteisten palvelujen jo ennestään riittämättömistä valtionosuuksista. Kuntien ja TE-toimistojen yhteisten työllisyyskokeilujen rahoitus lopetetaan.  Julkisten palvelujen kehittämisen sijasta hallitus ajaa niiden siirtämistä yhä laajemmin yksityisille markkinoille, olipa kyse sotesta, postista tai vaikka rautateistä.

Tuloverotuksen pienestä kevennyksestä otetaan toisella kädellä yli puolet takaisin kiristämällä kulutukseen ja asumiseen kohdistuvia veroja, jotka kohdistuvat raskaimmin pienituloisiin. Yritystuet jatkuvat ja sijoittajille esitetään uutta verohelpotusta.

Positiivista ovat lisärahat maatalouden kriisin helpottamiseen, Itämeren suojeluun ja palkkatukeen sekä eräät pienituloisimpien verotuksen helpotukset, vaikka jäävätkin pieniksi. Samaan aikaan hallitus jatkaa työttömyysturvan leikkaamista ns. aktiivimalleilla ja valmistelee työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä.

Armeijalle, supolle, sotilastiedustelulle ja poliisille on sen sijaan luvassa lisää rahaa. Samaan aikaan kehitysyhteistyön ja rauhanjärjestöjen tuen leikkaaminen jatkuu. Puheet julkisen talouden sopeuttamisesta eivät koske lainkaan kymmenien miljardien eurojen hävittäjähankintojen valmistelua.

Suomessa on rahaa ja varallisuutta enemmän kuin koskaan, mutta Sipilän ja Orpon johtama hallitus ei halua ottaa sieltä, missä rahaa on liiankin kanssa. Päinvastoin, se suosii Sipilän ja Orpon rikkaita kavereita. Esimerkiksi nostamalla pääomaverotus EU-maiden keskitasolle saataisiin noin viisi miljardia euroa vuodessa lisää rahaa perusturvaan, työllisyyteen, kuntien palveluihin ja moniin muihin tarpeisiin.

 

(Kuva valtioneuvoston tiedotustilaisuudesta.)