Hallinto-oikeus kumosi Helsingin uudessa yleiskaavassa Keskuspuistoon, Vartiosaareen ja eräille muille viher- ja virkistysalueille osoitetun rakentamisen. Päätös on voitto kansalaistoiminnalle ja tuomio kaavoittajille, jotka eivät piittaa asukkaiden mielipiteistä, luontoarvoista ja maakuntakaavan määräyksistä.

Rakentamisesta Keskuspuistoon voidaan luopua kokonaan hylkäämättä tavoitteita asuntotuotannon lisäämisestä. Yleiskaavassa oli nimittäin merkitty rakentamisalaa kaksi kertaa enemmän kuin nopeaankaan kasvuun tarvitaan. Oikeuden kumoamilla kaava-alueilla oli tästä vain neljännes. Jäljelle jäi siis edelleen noin puolet enemmän rakentamisalaa kuin enimmillään tarvitaan.

Oikeus tyrmäsi myös neljä kaupunkibulevardia, joista Hämeenlinnanväylä liittyi vahvasti Keskuspuistoon rakentamiseen. Nyt onkin syytä ottaa tosissaan vaihtoehdot, joissa raideliikennettä kehitetään sellaisilla ratkaisuilla, jotka vapauttavat osan liikenneväyliin käytettävistä maa-alueista rakentamiseen ja säästävät viheralueita.

Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa, kasvaa myös viher- ja virkistysalueiden tarve. Tämä pitää ottaa keskeiseksi lähtökohdaksi asemakaavoituksessa ja valmisteltaessa kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Kansallisen kaupunkipuiston luonteva ydin olisivat Keskuspuisto ja Helsinkipuisto, joka ulottuu Pitkäkoskelta ja Haltialasta Vantaanjoen vartta Vanhankaupunginlahdelle, Suomenlinnan ja saariston virkistysalueille.

(Kirjoitus Maunulan Sanomiin 1 / 2018)