Helsingissä viisi vuotta jatkunut työttömyyden kasvu näyttää taittuneen tai ainakin pysähtyneen. Mutta pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa yhä kasvua, toisin kuin naapurikunnissa.

Pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä vuodenvaihteessa yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli viime vuonna keskimäärin 42 000 ja heistä pitkäaikaistyöttömiä 18 000. Pitkäaikaistyöttömiä oli vajaa puolet kaikista työttömistä ja yli 55-vuotiaista työttömistä peräti kaksi kolmannesta.

Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on pahentunut, on osa kaupungin budjetissa työllisyyden hoitoon varatuista rahoista jäänyt käyttämättä. Tämä koskee erityisesti kaupunginkansliaa, joka on käyttänyt työllisyyden hoitoon vain 86 % siihen varatuista rahoista eli 4,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin oli budjetoitu. Samaan aikaan kaupungin maksettavaksi on kertynyt työmarkkinatuen kuntaosuutta ns. sakkomaksuna jo yli 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Työttömyyden torjumiseksi ei riitä vain elinkeinotoiminnan edistäminen. Tarvitaan myös kaupungin aktiivisia työllistämistoimia. Kysynkin, mihin toimiin kaupunginhallitus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi mahdollisimman nopeasti esimerkiksi perustamalla vakansseja kaupungin eri toimialoille, lisäämällä palkkatukityöllistämistä, pidentämällä ns. Helsinki-lisän tukijaksoja, laajentamalla oppisopimuskoulutusta sekä lisäämällä maahanmuuttajien kieliopintojen ja muun kotouttamisen resursseja.

Samalla kysyn, onko selvitetty mahdollisuudet kehittää kaupungille työtä ja tuloja tuovaa yleishyödyllistä liiketoimintaa, kuten oma rakennusliike, uusiutuvan energian tuotantoa ja ohjelmistosovellusten tuotantoa?

(Kysymystä ei valittu keskusteluun, mutta se on jätetty kirjallisesti vastattavaksi.)