Esitämme valinnanvapauslain hylkäämistä. Lakiluonnoksessa ei ole kyse ihmisten valinnanvapaudesta vaan yhtiöiden vapaudesta tehdä voittoa verovaroin ja ihmisten perusoikeuksien kustannuksella. Se ei ota huomioon sen vaikutusarviossa esitettyjä riskejä.

Sote-uudistuksen tavoitteet ovat kääntyneet valinnanvapausesityksessä nurin perin. Yhdenvertaisuuden, sujuvuuden ja perustason palvelujen parantamisen sijasta esitys korostaa yhtiöittämistä, markkinoistamista, keskittämistä ja yksityistämistä. Ihmisten terveys ja hyvinvointi on alistettu yritysten ja pääomasijoittajien voitontavoittelulle.

Pohjoismainen hyvinvointimalli on perustunut siihen, että jokaisella on oikeus peruspalveluihin, jotka tuotetaan pääosin julkisesta, ja osallistua niitä koskevaan päätöksentekoon. Valinnanvapausmallissa palveluja järjestävät yhtiöt, joiden toimintaa eivät ohjaa asukkaiden tarpeet, vaan se, missä on eniten maksukykyisiä asiakkaita.

Markkinaehtoisuus lisää eriarvoisuutta. Palvelut keskittyvät keskuksiin ja hyvätuloisille alueille. Lisäksi kilpailu hajottaa palvelukokonaisuuksia ja vaikeuttaa yhteistoimintaa. Henkilöstön asema muuttuu turvattomammaksi.

Esitetty rahoitusmalli tarkoittaa julkisten palvelujen menojen karsimista samalla kun osa niukkenevasta rahoituksesta siirtyy yksityisille yrityksille. Kustannuksia esitetyllä valinnanvapaudella ei ainakaan vähennetä, päinvastoin niiden hallinta vaikeutuu. Pyrkimys leikata menokehitystä johtaa palvelujen karsimiseen ja jo ennestään korkeiden palvelumaksujen nousuun. Ehdotuksessa yksityisille yrityksille annettujen etujen peruminen voi CETA- ja TTIP-sopimusten myötä olla vaikeaa ja tulla hyvin kalliiksi.

Palvelujen leikkaamiselle, yhtiöittämiselle ja yksityistämiselle on vaihtoehto: Parannetaan julkisia palveluja vahvistamalla erityisesti peruspalvelujen resursseja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi palvelujen saatavuudessa. Lähellä järjestettävät palvelut pitää myös päättää lähellä, säilyttää kuntien omana toimintana. Sosiaalihuollolla tulee olla yhteys terveydenhuollon ohella moniin muihin kuntien tehtäviin. Suuria yksiköitä tarvitaan erikoispalveluissa, ne on syytä järjestää maakunnan ja yliopistokeskussairaaloiden toimesta. Terveyskeskukseen pitää päästä maksutta, palvelumaksuja tulee alentaa ja rahoituksen nojata progressiiviseen verotukseen, joka ulotetaan myös pääomatuloihin. Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutumista on vahvistettava.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin vastaamme seuraavasti:

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? d. EI
2. Edistääkö uudistus tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? d. EI
3. Antaako uudistus asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? c. EI PÄÄOSIN
4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita? d. EI
5. Antaako uudistus riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? d. EI. Tavoite ei ole perusteltu eikä tarpeen. Suomessa sote-palvelut järjestetään tehokkaasti ja keskimääräistä vähemmin kustannuksin. Palvelujen tarpeen kasvavat, ja siksikään ei ole tarvetta karsia menoja.
6. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? d. EI Demokratiaa voi vahvistaa hylkäämällä esityksen. Sote-uudistus on syytä valmistella uudelta pohjalta asukkaita, kuntia, henkilöstöä ja tutkijoita kuullen.
7. Edistääkö uudistus toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa, millä voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin? d. EI Kehittämällä julkisia palveluja, jossa tärkeä osuus on yliopistollisilla keskussairaaloilla ja julkisten palvelujen yhteistyöllä alan opetuksen, tutkimuksen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
8. – 16. Koska esitämme lakiluonnoksen hylkäämistä, ei näihin luonnoksen yksityiskohtia koskeviin kysymyksiin ole aihetta vastata.

17. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen?
18. EI
19. – 20.
20. Viittaamme kantaamme, että lakiluonnos on syytä hylätä.
21. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi?
22. EI Vaikutusarvioita on tehty, mutta ei tarpeeksi laajasti eikä riittävästi asukkaiden oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien, terveyserojen vähentämisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
23. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? Kielteisesti. Esitys lisäisi Helsingin asukkaiden eriarvoisuutta palveluissa, leikkaisi helsinkiläisten palveluihin käytettäviä varoja, johtaisi lähipalvelujen karsimiseen, palauttaisi terveyskeskusmaksun ja estäisi mahdollisuuksia vastata kasvaviin palvelujen tarpeisiin. Esityksellä olisi kielteisiä vaikutuksia myös kaupungin talouteen.
24. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Osoittaa poikkeuksellisen huonoa poliittista ja lainvalmistelun kulttuuria pyytää kunnilta lausuntoa täysin keskeneräiseen ja vaikutusarvioissa esitetyt riskit sivuuttavaan esitykseen, joka on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Lopuksi kiinnitämme huomiota siihen, että esitys on monelta keskeiseltä osin ristiriidassa myös Euroopan paikallisen hallinnon peruskirjan kanssa.