Kaupunginhallituksen ehdotus lausunnosta sosiaali- ja terveydenhuollon ns. valinnanvapauslakiin muistuttaa ristiriitaisuudessaan Sipilän hallituksen esitystä. Kaupunginhallitus esittää kritiikkiä ja varauksia, mutta vastaa silti pääosin kyllä Sipilän hallituksen esitykselle.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä Helsingin pitää esittää koko valinnanvapauslain hylkäämistä. Siksi teen vastaesityksen kaupunginhallituksen ehdotukselle lausunnosta.

Hallituksen esityksessä ei ole kyse ihmisten valinnanvapaudesta vaan yhtiöiden vapaudesta tehdä voittoa verovaroin ja ihmisten perusoikeuksien kustannuksella.

Keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppojen tuloksena koko sote-uudistuksen tavoitteet ovat kääntyneet nurin perin. Palvelujen yhdenvertaisuuden, sujuvuuden ja erityisesti perustason palvelujen parantamisen sijasta hallitus korostaa yhtiöittämistä, markkinoistamista, keskittämistä ja yksityistämistä. Terveys ja hyvinvointi on alistettu yritysten ja pääomasijoittajien voitontavoittelulle.

Pohjoismainen hyvinvointimalli on perustunut siihen, että jokaisella on oikeus saada julkisia palveluja ja osallistua niitä koskevaan päätöksentekoon. Sen sijaan valinnanvapausmallissa palveluja järjestävät yhtiöt, joiden toimintaa eivät ohjaa asukkaiden tarpeet vaan se, missä on eniten maksukykyisiä asiakkaita. Markkinaehtoisuus lisää eriarvoisuutta. Palvelut keskittyvät keskuksiin ja hyvätuloisille alueille.

Markkinat tuottavat myös rakenteellisia vinoutumia. Ennaltaehkäisyyn ei ole kaupallisia intressiä – mikäpä yhtiö haluaisi supistaa markkinoitaan. Lisäksi kilpailu hajottaa palvelukokonaisuuksia ja vaikeuttaa yhteistoimintaa.

Hallitus tarjoaa kultalautasella Laura Rädyn, Lasse Männistön ja kumppaneiden terveysbisnekselle mahdollisuuden ”kerman kuorintaan”. Listautuminen asiakkaaksi alkaisi ennen kuin maakuntien liikelaitokset ovat voineet perustaa ensimmäistäkään yhtiötä. Yksityiset firmat, joilla on jo valmiina esimerkiksi työterveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden kautta hyvätuloisia asiakkaita, voivat kerätä tuottoisampia asiakkaita.

Esitetty rahoitusmalli lisää bisneksen mahdollisuuksia. Julkisten palvelujen menoja karsitaan ja samaan aikaan osa niukkenevasta rahoituksesta siirtyy yksityisille firmoille.

Valinnanvapausmalli synnyttää monien eri markkinoiden, yhtiöiden, alihankintaketjujen, liikelaitosten, maksusetelien, asiakasseteleiden, henkilökohtaisten budjettien ja palvelutarvearvioiden sekavan vyyhdin. Kustannuksia tällä ei ainakaan vähennetä. – Paitsi niin, että leikataan palveluja ja nostetaan palvelumaksuja, jotka ovat jo ennestään pohjoismaiden korkeimmat. Hyötyjänä ovat ennen muuta suuryhtiöt, jolle annettujen etujen peruminen voi CETA- ja TTIP-sopimusten myötä olla vaikeaa.

***

Helsingissä tämä tarkoittaa arviolta 150 – 200 miljoonan leikkausta palveluihin, terveyskeskusmaksujen paluuta, lähiterveysasemien vähentämistä, palvelukokonaisuuksien pirstomista ja sosiaalityön kaventumista. Enemmän palveluja tarvitsevat eivät enää pääsisi peruspalvelun lähetteellä suoraan erityispalveluihin vaan joutuvat maakunnan liikelaitoksen palvelutarpeen arvion kautta entistä monimutkaisempaan palveluketjuun. Heikommassa asemassa olevilla on myös heikommat mahdollisuudet vertailla ja valita palvelujen tuottajia.

Avoimuus ja kansanvaltaisuus ovat kaukana hallituksen valinnanvapausmallista. Kunnat eivät saa enää järjestää palveluja, eivät edes perustaa yhtiöitä tuottamaan niitä. Myöskään maakuntaan valittava valtuusto ei saa perustaa yhtiöitä. Maakunnan liikelaitoskaan ei saa tuottaa terveyskeskuspalveluja eikä toimia asiakassetelien ja henkilökohtaisten budjettien markkinoilla. Liikelaitoksen ja yhtiöiden johtoon ei saa valita maakuntavaltuuston eikä kuntien edustajia. Eikä maakunnalla ole edes itsenäistä taloutta ja pääomia, joilla kilpailla yksityisten suuryhtiöiden kanssa. Henkilöstö joutuu kilpailutusten oravanpyörään.

Ja kaiken tämän jälkeen kaupunginhallitus vastaa hallituksen esitykseen ”pääosin kyllä”! Samalla se vastaa ”ei” kaupunginosayhdistysten vetoomukselle puolustaa lähipalveluja ja hylätä suunnitelma keskittää 24 terveysaseman palvelut kuuteen jättikeskukseen.

***

Palvelujen leikkaamiselle, yhtiöittämiselle ja yksityistämiselle on vaihtoehto: Hylätään valinnanvapauslaki ja parannetaan julkisia palveluja. Vahvistetaan peruspalvelujen resursseja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi palvelujen saatavuudessa. Lähellä järjestettävät palvelut pitää myös päättää lähellä, säilyttää kuntien omana toimintana. Sosiaalihuollolla tulee olla yhteys terveydenhuollon ohella moniin muihin kuntien tehtäviin.

Suuria yksiköitä tarvitaan erikoispalveluissa, ne on syytä järjestää maakunnan ja yliopistokeskussairaaloiden toimesta. Kun valtiolle ollaan nyt siirtämässä sote-palvelujen rahoitusvastuu, ei kuntien taloudella voi perustella peruspalvelujen siirtämistä maakuntaan ja yhtiöille.

Terveyskeskukseen pitää päästä maksutta, palvelumaksuja tulee alentaa ja palvelujen rahoituksen tulee nojata progressiiviseen verotukseen, joka ulotetaan pääomatuloihin.

Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia ja perusoikeuksien toteutumista on vahvistettava. Siksi on valittava yhtiövallan sijasta kansanvalta ja asetettava ihminen liikevoittojen edelle.

(Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa käsiteltäessä lausuntoa sote-palvelujen ns. valinnanvapauslakia.)