Helsingissä on jatkuvasti ollut vajausta päiväkotipaikoissa ja iltapäivätoiminnan paikoissa. Tämä on johtanut siihen, että lapsiryhmät ovat suuria, tilat usein ahtaita eikä kaikille lapsille kyetä tarjoamaan päiväkotia lähipalveluna.

Helsingissä on päätetty torjua valtioneuvoston esittämä lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja päiväkotien lapsiryhmien suurentaminen. Lapsiryhmien koko on kuitenkin useimmiten liian suuri ja lastentarhanopettajia suhteessa lasten määrään liian vähän. Lasten määrän kasvaessa ja uusien asuinalueiden rakentamisen myötä tarvitaan lisää päiväkoteja, joiden pitäisi lapsiperheiden arjen helpottamiseksi olla pääsääntöisesti kävelyetäisyydellä.

Lapsiperheiden monet ongelmat, työelämän muutokset, työttömyys ja maahanmuutto asettavat varhaiskasvatukselle uusia haasteita. Esimerkiksi tarvetta järjestää lisää vuorohoitoa ja pidennettyjä päiväkotien aukioloaikoja.

Esitämme, että talousarvion 2018 raamiin ja 2018-2020 taloussuunnitelman pohjaan lisätään 15 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen kehittämiseksi ja päiväkotipaikkojen lisäämiseksi kaupungin omana toimintana. Resursseja ohjataan myös liian tiukkojen käyttöastevaatimusten lieventämiseen, korkeakoulututkinnon suorittaneiden varhaiskasvattajien osuuden vahvistamiseen, psykologitoiminnan järjestämiseksi päiväkoteihin, perhepäivähoidon kehittämiseen ja vuorohoidon laajentamiseen. Turvataan kattava leikkipuistotoiminta.

Lisäksi esitämme, että investointiohjelmassa osoitetaan lisää voimavaroja päiväkotien rakentamiseen ja kunnostamiseen ja että uusille alueille nämä palvelut järjestetään etupainotteisesti.